A 2 Jeesus ei ollut Jumalan poika, vaan sydämen sivistynyt tien näyttäjä…
Entä jos Jeesus ei ollut kirjaimellinen Jumalan poika, vaan jotain paljon radikaalimpaa?
Kyse on nyt APOLOGIASTA eli kriittisesta oman uskontomme tarkastelusta ja sen puolustamisesta. POLOGIA on taa Islamin ”uskon” kriittistä tarkastelua hirtorian tapahtumien, kirjoitusten, kolikkojen kivikirjoitusten ja tutkimusten tuloksiella. Ilsamin usko on on vielä kaameampi väärennys kuin omamme, eli uskonto on sille väärä ilmaisu, kyse on poliittisesta ja sotilaalisesta doctriinista, jonka Abbasidit ja ottomanit rakensivat 750 alkaen. Ainoastan me kristyt voimme käsitellä näitä molempia ulottubvuuksia ja aiheita, emme muslimeja arvostellen tai kristyttyjä arvostellen. Kyse on siis uskontojen kriittisesta tarkastelusta.
Tässä videossa tutkimme Spinozan vaarallista johtopäätöstä: Jeesuksen tulkintaa, joka uhkaa organisoituneen uskonnon koko perustaa ja valtaa, jota se on pitänyt yllä jo 300-luvulta lähtien. Kirkko opettaa aneoppia, jossa ihmiselle langetetaan perisynti ja josta pelastuu Jeesuksen verellä, eli uskomalla, että Jeesus oli Jumala, pääsee taivaaseen eikä joudu kadotukseen. Tämä on instituution alistava, sen perintöön perustuva uskomus, jolle tutkimus ja historia eivät anna tukea eikä kukaan rationaalinen ihminen voi uskoa. Juutalaiset eivät usko sitä, ja muslimit nauravat tälle Jeesuksen jumaluskolle.
Kun päästämme kansakirkkomme irti tästä sekaannuksesta, joka sotkee sekä Jumalan että Jeesuksen, saamme myös muslimit tämän aidon Jeesuksen sivistysprofetian alle. Jeesus kelpaa kaikille uskoville tiennäyttäjäksi jumalallisen ja rakkaudellisen asenteen heräämiseen. Hän oli ensimmäinen dokumentoitu esimerkki ihmisestä, joka toteutti täysin jumalallisen potentiaalinsa, ja tuo potentiaali on olemassa jokaisessa meissä, ilman kirkon rooli.
Kun opimme vielä hiilihydraattien tuoman tuhon ihmislajille ja pääsemme niistä eroon, se avaa luojamme meihin mahdollistaman kehonrasvojen käytön. tämä saamamme elämänlahja, sen kunnioitus tässäkin mielessä tulee kuulua myös kansakirkkomme sivistykseksi ja opetukseen, se on nykytieten avulla mysö nyt mahdollist. Kehomme kylläisyys, jonka saamme vain eläinperäisillä rasvoilla ja proteiineilla, mahdollistaa kehonrasvojen käytön ja estää meitä kuolemasta sata vuotta liian aikaisin hiilihydraattihuumeen takia. Terve ihminen kokee luojan elämänlahjan kunnioitusta sisällään kiitollisuudella joka päivä, eikä terve kiusaa toista eikä sairasta. Tätä Jeesuskaan ei aikanaan vielä osannut, se on meille nyt tieteen vahvistama mahdollisuus. Sivusto www.metabolinenterveys.fi on tämän sivistyksen kotipesä.
Baruch Spinoza eli 1600-luvulla silloisen maailman vauraimmassa kaupungissa Amsterdamissa. Hän osasi kaikkia Jeesuksen aikaisia lähikieliä ja hänellä oli verkosto tutkimuksilleen. Hän oli juutalaisen seurakunnan jäsen. Juutalaiset olivat paenneet Portugalista vainoa Amsterdamiin ja pelkäsivät, että Baruchin oppi olisi tuhoksi myös heille, kun viha juutalaisia kohtaan yhä kasvaisi. Siksi juutalaisyhteisö joutui ulosottamaan ja hylkäämään Baruchin. Kaikki hänen työnsä pyrittiin tuhoamaan, ja hänet yritettiin jopa tappaa.
Taustaksi voidaan mainita, että Jeesuksen ajalta (n. 4 eaa. – 30/33 jKr.) ja lähialueilta on säilynyt useita kirjoittajia, jotka eivät mainitse Jeesusta lainkaan. Rooman valtakunta oli tuolloin yhtenäinen ja hyvin hallittu kokonaisuus, jossa tieto kulki teitä, kauppareittejä ja hallintoverkostoa pitkin Juudeasta Roomaan ja Kreikkaan. Silti näissä säilyneissä teksteissä ei mainita ylösnousseita kuolleita Jerusalemin kaduilla eikä muita yliluonnollisia tapahtumia. Näihin kirjoittajiin kuuluvat muun muassa Seneca nuorempi (n. 4 eaa. – 65 jKr.), Justus Tiberiaslainen (1. vuosisata jKr.), Philo Aleksandrialainen (n. 20 eaa. – 50 jKr.), Plinius vanhempi (23–79 jKr.), Plutarkhos (n. 46–120 jKr.), Epiktetos (n. 50–135 jKr.), Quintilianus (n. 35–100 jKr.), Juvenalis, Martial, Persius, Appian, Arrian, Statius, Lucan, Aulus Gellius, Columella, Ptolemaios, Quintus Curtius Rufus, Silius Italicus, Valerius Flaccus, Velleius Paterculus, Pomponius Mela, Favorinus, Dio Chrysostom, Theon of Smyrna, Hermogenes, Florus ja Phlegon.Osa listalla esiintyvistä henkilöistä kuitenkin mainitsee Jeesuksen tai kristityt: Flavius Josephus (n. 37–100 jKr.) mainitsee hänet kahdessa kohdassa (toinen on osittain myöhemmin interpoloitu, toinen on pääosin hyväksytty autenttisena), Tacitus (n. 56–120 jKr.) kertoo Kristuksen teloituksesta Pontius Pilatuksen aikana, Plinius nuorempi (n. 61–113 jKr.) kuvaa kristittyjä ja Suetonius mainitsee Chrestuksen.
Jeesuksen lähialueelta (Juudea/Galilea) listan kirjoittajista oli selvimmin Justus Tiberiaslainen (1. vuosisata jKr.), joka oli kotoisin Tiberiaksesta Galileasta. Flavius Josephus (n. 37–100 jKr.) toimi Galileassa ja Juudeassa juutalaissodan aikana ja kirjoitti 70–90-luvuilla alueen historiasta laajasti teoksissaan Juutalaissota ja Juutalaisten muinaisajat. Jeesuksesta hän mainitsee kahdessa kohdassa: pidemmässä (osittain myöhemmin interpoloidussa) Testimonium Flavianumissa sekä lyhyessä, pääosin autenttisena pidetyssä maininnassa Jaakobista, Jeesuksen veljestä. Philo Aleksandrialainen (n. 20 eaa. – 50 jKr.) oli juutalainen filosofi, joka asui Aleksandriassa Egyptissä. Hän kirjoitti laajasti juutalaisesta laista, filosofiasta ja ajankohtaisista tapahtumista Palestiinassa.
Hän mainitsee muun muassa Pontius Pilatuksen ja tämän toimia Juudeassa, sekä Jerusalemin ja juutalaisyhteisön asioita. Hän eli ja kirjoitti juuri Jeesuksen elinaikana ja heti sen jälkeen, mutta ei mainitse Jeesusta, hänen seuraajiaan eikä kristittyjä missään säilyneissä teoksissaan. Philon kirjoitukset ovat merkittäviä, koska hän oli oppinut juutalainen, joka seurasi Palestiinan tapahtumia tarkasti, mutta silti Jeesus jää häneltä kokonaan mainitsematta.
Säilyneet lähteet ovat se, mitä meillä on käytettävissä. Kadonneista teksteistä emme voi tietää, mitä ne mahdollisesti sanoivat tai eivät sanoneet. Ne ei-kristilliset lähteet, jotka ovat säilyneet ja mainitsevat Jeesuksen (Josephus, Tacitus, Plinius nuorempi, Suetonius), kertovat hänestä ihmisenä, joka teloitettiin Pontius Pilatuksen aikana Tiberiuksen hallituskaudella ja jolla oli seuraajia. Josephus mainitsee hänet kahdessa kohdassa, Tacitus kertoo Kristuksen teloituksesta, Plinius nuorempi kuvaa kristittyjä ja Suetonius mainitsee Chrestuksen. Ne eivät sano hänen olleen Jumala, tehneen ihmeitä tai nousseen kuolleista. Kristilliset tekstit (evankeliumit, Paavalin kirjeet) sisältävät nämä väitteet.
Spinozan tärkeimmät teokset julkaistiin kuoleman jälkeen Opera Posthuma -kokoelmassa vuonna 1677.
Hänen kirjeenvaihtonsa ystävien ja oppineiden kanssa on säilynyt osittain.
Ethics: https://www.gutenberg.org/ebooks/3800
Opera Posthuma: https://play.google.com/store/books/details/Opera_posthuma?id=f9FaAAAAcAAJ
Kirjeenvaihto: https://en.wikipedia.org/wiki/Epistolae_(Spinoza)
Kirkon viesti “Usko että Jeesus oli Jumala, niin saat ikuisen elämän, ja Jeesuksen veri pelastaa peri-syntisen ihmisen” on myöhempi dogmi. Emme tarvitse ihmistä alistavaa instituutiouskoa.
Kun pääsemme tästä eroon, voimme tavoitella yhteistä päämäärää juutalaisten ja muslimien kanssa: Jeesusta rakkauden ja sydämen sivistyksen profeettana. Samalla, kun pääsemme pois hiilihydraateista, saamme Luojamme meille tarkoittaman terveyden ja sen myötä kiitollisuuden elämän lahjasta. Maaperäkin paranee, kun märehtijät palaavat pelloillemme
Ohjeet suomenkielisen tekstityksen aktivointiin
- Klikkaa asetukset (hammasratas)
- Teksitykset
- Englanti (automaattisesti luotu)
- Uudestaan tekstitykset
- Automaattinen käännös
- Valitse alasvetovalikosta Suomi.
00:00 2 000 vuotta sitten mies nimeltä Jeesus järkytti vallan perustuksia niin syvästi, että hänet piti tappaa. Mutta se, mitä kirkot eivät koskaan halunneet sinun tietävän, on se, että Baruk Spininoza, kiistatta historian vaarallisin filosofi, selvitti kuka Jeesus todella oli. Ja se, mitä hän löysi, on niin räjähtävää, että jos se tulisi laajalti tunnetuksi, se romahduttaisi kahden vuosituhannen institutionaalisen uskonnollisen vallan. Se, mitä olet aikeissa paljastaa, ei ole jumalanpilkkaa eikä villi salaliittoteoria.
Nämä ovat loogisia johtopäätöksiä, jotka perustuvat tiukimpaan analyysiin, mitä Jeesuksen todellisesta luonnosta on koskaan tehty. Spininoza maksoi kalliisti näistä paljastuksista. Hänet erotettiin synagogasta, vainottiin, hänen kirjansa poltettiin. Miksi? Koska hän todisti matemaattisesen tarkasti jotain, mikä murskaisi kaiken kirkollisen auktoriteetin perustukset.
00:58 Valmistaudu, sillä kun ymmärrät mitä Spininoza osoitti Jeesuksen todellisesta identiteetistä, institutionaalisen kristinuskon koko valtarakennelma paljastuu ihmiskunnan historian suurimmaksi petokseksi. Vuosisatojen ajan kirkko rakensi imperiuminsa keskeiselle oletukselle:. Jeesus oli Jumalan ainoa poika, lähetetty pelastamaan ihmiskunta uhrauksensa kautta. Tämä kertomus loi tarpeen välimiehille, papeille, paaveille, sakramenteille uskovien ja pelastuksen välille. Miljoonat ihmiset ovat eläneet ja kuolleet uskoen tarvitsevansa kirkkoa päästäkseen Jumalan luo. Spininoza murskasi tämän kertomuksen kirurgisella tarkkuudella. Teologis-poliittisissa tutkielmassaan, teoksissa jotka oli julkaistava nimettömänä hänen henkensä suojelemiseksi, Spininoza analysoi raamatullisia tekstejä geometrisella menetelmällä. Se, mitä hän löysi, oli niin vallankumouksellista, että sitä yhä tahallisesti tulkitaan väärin tai peitellään.
02:02 Ensimmäinen paljastus: Jeesus ei koskaan väittänyt olevansa Jumalan ainoa-syntyinen poika sillä tavalla kuin kirkko levittää. Tässä käytetyt kohdat ovat vinoutuneita käännöksiä kreikasta ja arameasta, vääristeltyjä luomaan eksklusiivisuuden-kirkon yksinoikeudella tuottamaa kertomusta, jota Jeesus ei koskaan opettanut.
Mutta kuka Jeesus sitten oli Spininozan mukaan?
Tässä paljastus muuttuu räjähtäväksi.
Jeesus oli ensimmäinen ihminen tallennetussa historiassa, joka saavutti täydellisen tietoisuuden jumalallisesta luonnostaan. Ei erityisenä Jumalan poikana, vaan täydellisenä ilmaisuna siitä, mitä me kaikki olemme, äärettömän manifestaatioina.
Jos katsot tätä videota, jos jokin sinussa resonoi tämän vallankumouksellisen mahdollisuuden kanssa, olet valmis ymmärtämään vaarallisimman totuuden, joka kristinuskosta on koskaan paljastettu. Tilaa kanava nyt ja kommentoi, jos olet koskaan epäillyt, ettei virallinen tarina pidä paikkaansa.
Tämä kanava on olemassa vapauttaakseen mieliä rohkeimman koskaan kirjoitetun filosofian kautta.
03:12 Spininoza osoittaa, että Jeesus ymmärsi täydellisesti sen, mikä myöhemmin muotoiltiin hänen etiikassaan: Jumala ei ole erillinen olento taivaassa. Jumala on itse todellisuuden substanssi, joka ilmaistaan äärettömissä muodoissa, mukaan lukien sinä, mukaan lukien jokainen meistä. Jeesus tiesi tämän. Ja mikä tärkeämpää, hän opetti sen. Mutta hänen opetuksensa vääristettiin systemaattisesti luomaan alistumisen uskonto vapautuksen sijaan. Katso todisteet, jotka Spininoza esittää.
Jeesus sanoi, että Jumalan valtakunta on teidän sisällänne.
Hän ei sanonut, että se on pappien luona tai kirkossa. Hän sanoi selvästi: sisällänne. Jokainen ihminen kantaa sisällään jumalallisen kokonaisuuden. Jeesus totesi: ”Minä ja Isä olemme yhtä.” Kirkko tulkitsee tämän todisteeksi hänen yksinomaisesta Jumalan poikuudestaan. Spininoza osoittaa päinvastaista. Jeesus opetti, että hän oli saavuttanut tietoisen yhtymyksen äärettömään, yhtymyksen joka on jokaisen ihmisen potentiaalinen kohtalo. Kun Jeesus sanoi ”Te olette jumalia”, hän ei käyttänyt metaforaa. Hän paljasti radikaaleimman mahdollisen totuuden. Jokainen ihminen on jumalallisen substanssin ilmaus. Ainoa ero on tietoisuuden aste tästä totuudesta.
Mutta miksi kirkon piti salata tämä?
04:40 Spininoza paljastaa mekanismin. Jos jokainen on suora ilmaus jumalallisesta, jos jokainen voi tavoittaa Jumalan sisäisesti, jos jokainen on potentiaalisesti sitä mitä Jeesus oli, silloin koko uskonnollisen välimiestoiminnan koneisto käy tarpeettomaksi. Ei olisi tarvetta papeille syntien anteeksiantamiseen. Voisit tavoittaa jumalallisen suoraan. Ei olisi tarvetta sakramenteille armon vastaanottamiseen. Olet siis itse jo äärettömän armon ilmaus. Ei olisi tarvetta paaville Jumalan tahdon tulkitsemiseen. Jumala ilmaisee itseään sinun kauttasi juuri nyt. Kirkollinen imperiumi romahtais. Siksi heidän piti tehdä Jeesuksesta poikkeus esimerkin sijaan, palvonnan kohde toteutumisen mallin sijaan, ulkoinen pelastaja, sisäisen polun osoittajan sijaan.
JEESUKSEN IHMETEOT
05:38 Spininoza menee pidemmälle. Hän analysoi Jeesukselle liitettyjä ihmeitä ja tarjoaa vielä radikaalimman tulkinnan. Ihmeet eivät olleet luonnonlakien keskeytyksiä. Se on mahdotonta, koska Jumala-luonto ei voi olla ristiriidassa itsensä kanssa. Ihmeet olivat vielä ymmärtämättömien luonnonlakien demonstraatioita, jotka suoritti joku, joka oli ylittänyt ihmistietoisuuden tavanomaiset rajoitukset. Kun Jeesus paransi, hän osoitti mielen voimaa, joka oli täysin linjassa äärettömän kanssa, kehon yli. Kun hän moninkertaisti leivät, hän näytti että materia vastaa tietoisuuteen, joka ymmärtää todellisen luontonsa. Kun hän heräsi kuolleista, hän todisti että kuolema on illuusio niille, jotka ovat oivaltaneet ikuisuutensa. Mutta kiinnitä huomiota; Spininoza ei sano, että Jeesus oli vain tavallinen mies. Hän sanoo jotain paljon radikaalimpaa. Jeesus oli ensimmäinen dokumentoitu esimerkki ihmisestä, joka täysin toteutti jumalallisen potentiaalinsa, ja tuo potentiaali on olemassa jokaisessa.
Kirkon piti eliminoida tämä Spinozan tulkinta. Sen piti tehdä Jeesuksesta ainutlaatuinen, toistamaton, saavuttamaton tapaus, koska, jos ihmiset ymmärtäisivät että he voivat tulla siksi mitä Jeesus oli, koko uskonnollisen kontrollin järjestelmä menettäisi merkityksensä.
DOGMAN SYNNYLLE NIKEAN KOKOUS 325 jKr OLI RATKAISEVA HETKI
07:11 Spininoza osoittaa, miten tämä vääristymä rakennettiin historiallisesti. Kristinuskon varhaisina vuosisatoina Jeesuksesta oli useita tulkintoja. Gnostikot esimerkiksi opettivat jotain hyvin lähellä sitä, mitä Spininoza löysi: että Jeesus tuli näyttämään tien sisäiseen jumalalliseen toteutumiseen.
Mutta kun kristinuskosta tuli Rooman valtakunnan virallinen uskonto, tehtiin poliittinen päätös. Valittiin tulkinta, joka piti ihmiset riippuvaisina välimiestoiminnasta. Muut julistettiin harhaoppisiksi. Tekstejä poltettiin. Ajattelijoita teloitettiin. Nikean kirkolliskokous vuonna 325 jKr. oli ratkaiseva hetki. Siellä keisarillisen paineen alla dogmi vakiinnutettiin. Jeesus oli Jumalan ainosyntyinen poika. Ainutlaatuinen tapaus historiassa, ihmiskunnan yksinomainen pelastaja. Mikä tahansa muu tulkinta muuttui kuolemalla rangaistavaksi rikokseksi. Spininoza paljastaa poliittisen motiivin. Imperiumi tarvitsee kuuliaisia alamaisia. Mikä parempi tapa kontrolloida kuin vakuuttaa ihmiset siitä, että he ovat kelvottomia syntisiä, jotka tarvitsevat ulkoista pelastusta ja ovat riippuvaisia instituutiosta, joka monopolisoi pääsyn jumalalliseen.
JEESUS OPETTI TÄYSMÄLLEEN PÄINVASTAISTA
08:30 Mutta Jeesus oli opettanut täsmälleen päinvastaista. Hän näytti, että jokainen ihminen voi tavoittaa jumalallisen elämän jo nyt ja löytää sen sisältään. Että jokainen ihminen on olemukseltaan jumalallinen. Että synti on pelkkää tietämättömyyttä tästä totuudesta ja pelastus on heräämistä siihen. Kun Jeesus sanoi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä”, hän ei julistanut itseään yksinomaiseksi tieksi. Hän osoitti mitä tapahtuu, kun joku täysin toteuttaa jumalallisen luontonsa. Siitä henkilöstä tulee elävä tie muille. Totuus lihaksi tulleena, elämä maksimaalisessa ilmaisussaan. Spininoza todistaa tämän analysoimalla alkuperäisiä arameankielisiä sanoja. ”Minä olen” (Ana) oli sama ilmaus, jota käytettiin Moosekselle ilmoitetusta jumalallisesta nimestä. Jeesus sanoi, että jumalallinen minussa on tie. Ei Jeesus henkilönä, vaan tietoisuuden tila, jonka hän oli saavuttanut. Siksi hän korosti: teot, jotka minä teen, tekin teette, ja -vielä suurempia kuin nämä. Miten hän olisi voinut sanoa niin, jos hän olisi ollut ainutlaatuinen tapaus? Se on järkevää vain, jos hän opetti universaalia potentiaalia.
JEESUKSEN OPPI JA SIVISTYS RAISKATTIIN
09:43 Mutta kirkko muutti mallin epäjumalaksi. Se muutti voimaannuttamisen opetuksen alistumisen opiksi. Se muutti ihmispotentiaalin demonstraation välttämättömän uhrauksen tarinaksi. Ja tässä Spininoza paljastaa manipulaation mestariliikkeen. Perisynnin opin. Jos jokainen syntyy syntisenä, jos ihmisluonto on perustavanlaatuisesti turmeltunut, silloin jokainen tarvitsee ulkoista pelastusta. Ja kenellä on monopoli siihen pelastukseen? Kirkolla.
Mutta Jeesus ei koskaan opettanut perisynnistä. Se oppi oli myöhempi luomus, jonka Augustinus kehitteli 400-luvulla. Jeesus puhui metanoiasta, kreikkalaisesta sanasta joka käännetään katumukseksi, mutta joka kirjaimellisesti tarkoittaa mielen muutosta, ei syyllistä alistumista, vaan tietoisuuden transformaatiota. Jeesuksen todellinen viesti Spininozan mukaan oli vallankumouksellinen. Olet luonnostasi jumalallinen. Olet vain unohtanut sen. Herää. Toteuta todellinen identiteettisi. Tule siksi mitä minä olen tullut. Tämä selittäisi, miksi vakiintuneet vallat, sekä uskonnolliset että poliittiset, tarvitsivat tappaa hänet. Mies, joka opettaa alistumista Jumalalle, ei ole uhka järjestelmälle. Mies, joka osoittaa että jokainen voi tulla jumalalliseksi, on suurin mahdollinen uhka mille tahansa valtarakenteelle.
RISTIIN NAULITSEMISEN JA YLÖSNOUSEMINEN ANALYYSI
11:18 Spininoza menee vielä syvemmälle. Hän analysoi ristiinnaulitsemista ja ylösnousemusta uudessa valossa. Ristiinnaulitseminen ei ollut uhri syntien sovittamiseksi. Se oli väistämätön, väistämätön seuraus siitä, että hän opetti totuuden joka uhkasi vallan rakenteita. Ristiinnaulitseminen ei ollut sovitusuhri, vaan mielenosoitus siitä, mitä tapahtuu, kun joku elää täysin linjassa jumalallisen substanssin kanssa ja kieltäytyy alistumasta valheelliselle auktoriteetille. Jeesus hyväksyi tämän Ylösnousemus Spininozan tulkinnassa ei ollut yli-ruumiillinen ihme, joka rikkoi luonnonlakeja, vaan tietoisuuden voitto kuoleman illuusiosta. Se, joka on oivaltanut ikuisen luontonsa, ei voi kuolla siinä mielessä kuin tavallinen ihminen pelkää kuolemaa. Tämä nostaa keskeisen kysmyksen. Jos ttämä oli oikea viesti, miksi se vääristeltiin totaalisesti? Spinoza avaa keskeisen hetken tälle vääristymiselle; Paul Tarsukselainen. Paul ei koskaan tavannut Jeesusta henkilökohtaisesti, mutta se oli Paul joka rakensi kristinuskon sellaisena kun me nykyään sen tunnemme.Ja Paul ja Rooman koulutetut kansalaiset ymmärsivät jotakin: Jeesuksen alkuperäinen viesti oli liian radikaalinen, liian vaarallinen julkaistavaksi Rooman valtakunnassa. Siksi Paul teki jotakin oivaltavaa mutta kauheaa; hän piti Jeesuksen, -mutta muutti kokonaan hänen viestinsä. Tästä ihmisen pyhyyden potentiaalin osaajasta Jeesuksesta tehtiin yliluonnollinen pelastaja.Tämän pyhyyden ymmärryksen opettajasta tuli palvonnan kohde, poikkeuksellisen kunnioitettava esimerkki jota on seurattava. Ja se toimi. Paulin luoma kristinusko hyväksyttiin Rooman imperiumissa. Miksi, koska jos sen sijaan, että ihmiset voimaantuvat jumalallisesta sivistyksestä, heistä saadaankin johtajistosta riippuvaisia. Tämä vahvisti ihmisen synnillisyyttä. Sen sijaan että Jeesuksen oppi poistaisi välikäsiä, paulin kehitämä usko lisäsi välikädet ja hierarkian. Spinoza osoittaa, että, ettei kyse ollut historiallisesta vahingosta, kyse oli tahallisesti vääristellystä kontrolloivvasta uskonnosta. Ja tuo toimii yhä tänään.Miljoonat ihmisen uskovat että he ovat peri-syntisiä, ja tavitsevat syntinsä anteeksiannon kirkolliselta hyväksyjältä. Näin vaikka ihmiset itse ovat pyhän ilmiasun potentiaalin omaava luomus, jonka tarvitsee vain herärä ymmärtämään tämä potentiaalinsa.
13:47 Epistolit itsessään olivat laadittu ja käännetty tarkasti,mutta silti sisälsivät vain murusia Jeesuksen oikeasta viestistä, oppi jota ei voi kutsua Jeesuksen perustamaksi. Kirkkoa- eikä hierarkiaa Jeesus ei opettanut. Päin vastoin hän sanoi; missä kaksi tai kolme kokoontuvat minun nimessäni ja tietoisuudessani, siellä olen silloin myös minä. Ei tarvita temppeliä, ei rituaalia, ei välittäjää, ainoastaan tunnistaa herännyt tietoisuus jumalallisuuden potentiaalistamme. Mutta se tuhoaisi koko kirkollisen vallan rakennelman. Juuri tämän vuoksi myös Spinozaa vainottiin, Tämän vuoksi hänen kirjoituksensa kiellettiin. Tämän vuoksi yhä tänään hänen ideansa Jeesuksesta ovat tarkoituksellisesti jätetty huomiotta tai vääristelty.
JEESUKSEN TOINEN TULEMINEN
14:40 Nyt saavumme Spinozan räjähtävimpään analyysiin.
Spininoza menee vielä pidemmälle. Hän osoittaa, että niin sanottu Kristuksen toinen tuleminen, jota kristityt ovat odottaneet vuosisatoja, ei ole tulevaisuuden tapahtuma. Se ei ole Jeesuksen fyysinen paluu taivaasta. Se on tietoisuuden tila, joka on potentiaalisesti jokaisen ihmisen saavutettavissa. Kristuksen paluu tapahtuu joka kerta, kun joku herää todelliseen jumalalliseen luontoonsa. Jokainen, joka saavuttaa sen, mitä Jeesus myös saavutti, tietoisen yhtymyksen äärettömään, on itse tämä ”Jeesuksen toinen tuleminen”.
Tämä on se räjähtävä totuus, jonka kirkko on joutunut peittelemään. Jos Jeesus oli esimerkkki eikä poikkeus, jos jokainen voi tulla siksi mitä hän oli, silloin koko lopunaikojen pelastuksen monopoli murtuisi, ei olisi pelastettavia ja tuhoon joutuvia. Olisi vain Jeesuksen opettama eri asteinen tietoisuuden herääminen ihmisen pyhyyden potentiaalista. Me olemme kaikki yhtä ikuisuuden kanssa. Spinoza osoittaa tämän analysoimalla sanat joita Jeesus käytti omasta paluustaan. Luojan kuningaskunta ei saavu ulkoisella havainnoilla. Eivätkä he sano: “Katso, täällä se on” tai “tuolla”, sillä katso, Jumalan valtakunta on teidän sisällänne.
Miten se voiskaan olla selvempää, Jeesuksen toinen tuleminen ei ole ulkoinen tapahtuma, vaan sisäinen herääminen. Kun opetuslapset kysyivät Jeesukselta toisesta tulemisestaan, Jeesus vastasi arvoituksellisesti ”Tämä sukupolvi ei katoa, ennen kuin kaikki tämä on tapahtunut.”. Nyt 2000 vuotta jälkeen uskonoppineen koettavat selittää tämän epäonnistuneen profetian. Spinoza tarjoaa yksinkertaisen ratkaisun; Jeesus ei puhunut kronologisesta etenevästä ajasta, vaan ihmismielen tietoisuuden heräämisestä. Tämä sukupolvi ei elänyt tuona historiallisena aikana, se oli nukkuvan tietoisuuden aikaa: ”Tämä sukupolvi ei katoa, ennen kuin kaikki tämä on tapahtunut.” Se paluu tapahtuu kun kollektiivinen herääminen tapahtuu. Jokainen joka herää on paikallinen Jeesuksen uusi tuleminen.Mutta tämä oppi tuhoaisi toisen kirkollisen hierarkian rakennelman, viimeisen tuomion dogmin rakennelman. Jos ihmiset ymmärtäisivät, että tuomio on yksinkertaisesti vastakohta ihmisen pyhyyden potentiaalille, että taivas ja helvetti ovat mielen tiloja. Ihmisten ei tarvisisis pelätä tulevaa tuomiota tai pelastusta. kirkko menettäisi sen vahvimman aseensa; pelottelun ikuisesta tuomiosta.
SPINOZA AVAA PYHIEN SAKRAMENTTIEN VÄÄRENNÖKSEN
17:14 Spinoza menee pidemmälle, ja tutkii sakramentteja, kirkon pyhiä kirjoituksia; kaste, ehtoollinen ja konfirmaatio, nämä kaiki luotiin ihmisten riippuuvuudeksi instituutiosta. Jeesus toteutti vain kaksi symboolista tekoa, kasteen ja viimeisen ehtoollisen, ja molemmat on radikaalisti väärin tulkittu. Jeesuksen kaste ei olut puhdistumisen rituaali, hänellä ei ollut syntejä puhdistettaviksi, vaan se oli julkinen esitys ihmisen egon kuolemasta, ja pyhyyden syntymisestä sisälle tietoiusuuteen. Vesi symboloi erillisen minän hajoamista. Vedessä kastautuminen kuvasi erillisen minän purkautumista. Jokainen voi saavttaa tämän sisäisen kasteen, et tarvitse sihen pappia tai pyhää vettä. Tarpeen on vain erillisen minän illuusion hajoaminen ja uudestisyntyminen, herääminen ykseyden tietoisuuteen. Viimen ehtoollinen vääristeltiin vielä vakavemmin. Jeesus ei institutioinut loputtomasti toistettavaa rituaalia. Hän esitti syvällisen mystisen totuuden; ”kaikki aine, materia on pyhyyden ilmentymää ”tämä on minun vereni”. Kaikki elämä virtaa loputtomasta lähteestä. Tee tämä minun muistolleni, pyri elämään jatkuvasti tietoisena tästä totuudesta”. Kyse ei ollut pyhitettyjen leipien syömisestä, vaan kyse oli siitä, että kaikki ravinto koettiin yhteytenä Jumalaan.
Viinissä ei ollut kyse sen Jeesuksen vereksi muuttumisesta, kyse oli tunnistaa pyhän kiertokulku kaikessa olemassaolossa.
Mutta kirkko muovasi mystisen näkemyksen mekaniseksi rituaaliksi. Se rakensi Jeesuksen veri / Jeesuksen ruumis -monopolin. Ihminen saatiin uskomaan että tarvitsemme pappeja päästäkseme lähelle Kristusta. Kun Kristus osoitti, että kaikki aine on jo hänen ruumistaan, Spinoza tunnistaa tämän jatkuvan kuvion: jokainen vapautettu tulkinta Jeesuskesta väännettiin kontrollin työkaluksi. Sisäisen voimaantumisen potentiaali, se väännettiin ulkoisen voiman riippuvuudeksi. Jokainen kutsu sisäiseen heräämiseen muuttui alistumisen opiksi.
19:36 Tässä tulee vielä häiritsevämpi paljastus: Kyse tuossa väärentämisessä ei ollut tulkittavissa pätemättämyydeksi vaan tarkoitushakuiseksi projektiksi. Uskontojen instituutiot kyllä ymmärsivät mikä Jeesuksen viesti oli. Se olisi tehnyt heidän työnsä tarpeettomiksi. Tämän vuoksi he rakensivat nykyisen kristinuskon, uskonnon jota Jesus ei tunnistaisi omakseen. Usko joka saarnaa aivan päin vastaista mitä Jeesus opetti. Systeemi joka sitoo ihmiset siihen mistä Jeesus koetti heidät vapauttaa.
MITEN KIRKKO KOHTELI KRISTITTYJÄ MYSTIKKOJAMME
20:00 Todisteena, katsotaan miten miten kirko kohteli kristittyjä mystikkoja vuosisatoja; Meister Ekhart (1260 – 1328), Theresa of Avilainen (1515 – 1582), Ristin Johannes (1542 – 1591) , heidät kaikki jotka lähestyivät Spinozan totuutta Jeesuksesta, heitä vainottiin, kirjoituksiaan sensuroitiin tai hiljennettiin.Miksi? Koska he kokivat mitä Jeesus opetti, sisäisen pyhyyden heräämistä, johon ei tarvittu välikäsiä. Jordano Bruno, hänet poltettiin elävältä Roomassa 17. helmikuuta 1600 lausuntojensa ja opetustensa vuoksi, lausuntojen jotka Spinoza myöhemmin osoitti historian todistamiksi, eli luojamme on kaikessa aineessa, myös meissä, ja että universumi on loputon, että kaikki elävä on osa pyhää olemusta. Hänen viimeiset sanat ” Te pelkäätte enemmän tuomioni julistamista kuin minä sen kärsimistä” (Bruno kielsi Kristuksemme jumaluuden, ja kertoi että tähdet ovat aurinkoja joita ympäröi planeettoja, hän epäili neistsyt Mariaa, sekä leivän ja viinin muuttumisen Kristuksen ruumiiksi opin hän myös kyseenalaisti, sekä – sielunvaelluksen,eikä peruuttanut kannoissaan, siksi hänet poltettiin)
Miksi niin paljon pelkoa? Koska tämä totuus hajoittaisi satoja vuosia kumuloituneen kirkollisen vallan
21:00 Huomatkaa nyt tämä pirullinen asioiden vääntämisen nerokkuus. Kirkko otti kohteekseen tämän eniten uskonnollista auktoriteettia haastaneen herran Jeesuksen, ja väänsi hänet omaksi auktoriteetikseen. He väänsivät sisäisen heräämisen, sisäisen vapautumisen opettajan ulkoiseksi riippuvuudeksi ihmisllle. Aivan kuin Martti Luther King väännettäisiin rasismin ikoniksi, tai Mahatma Gandhi väännettäisiin sotailun ikoniksi. Tämä Jeesuksen opin väärentäminen on niin totaalista että se on lähes absurdia. Mutta se toimi. 2000 vuotta se toimi, kunnes Spinoza mursi koodin. Viimeisimmässä analyysissään Spinoza paljastaa miksi Jeesuksen sanat olivat niin arvoituksellisia, miksi hän puhui vertauskuvin, ja miksi hänen oppinsa saivat vain hänen lähimmät, eli opetuslapsensa. Jeesus ymmärsi että hänen oppinsa on liian räjähdysherkkää liian julkisesti jaettavaksi. Hän yritti kasvattaa simenet opille, joka kasvaisi pikku hiljaa itäen. Luodakseen liikkeen joka selviäisi ilman toisen tahon sen omimista. Jättää vihjeitä, jotka myöhemmin tulevat mielet ottaisivat omikseen kun ovat valmiit siihen.se rakentaa liikkeen, joka kykenee estämään, ja selviämään sen lähes väistämättä tapahtuvan omimisen yrittämisen jollekin muulle taholle. ”Jätä jälkiä tuleville sukupolville, seuraajille, kun he ovat valmiit”. Spinoza oli yksi näistä mielistä, joka löysi Jeesuksen opin, ja nyt sinulla on pääsy tähän Spinozan löytämään Jeesuksen opin ymmärrykseen
ONKO SINULLA ROHEKUTTA KULKEA JEESUKSEN OPETTAMAA TIETÄ
22:19 Kysmys kuuluu: mitä sinä teet tällä osaamisella? Koska ymmärrys Jeesuksen todellisesta identiteetistä, kuten Spinoza löysi, se ei ole vain intellektuelli mielen harjoite, se on kutsu samalle matkalle jonka Jeesus teki, se on kartta sinun kristukseksi ja ristiin naulitsemiseksi tulemiseen. Ei ulkoisen kristuksen palvontaa, vaan ymmärrys sisäisestä kristuksen potentiaalistasi. Jokainen ihminen on potentiaaliltaan tuleva Jeesus. Jokainen mielen tietoisuus on kykenevä heräämään sen jumalalliseen pyhään luonteeseen. Jokainen ihminen voi tulla tieksi, totuudeksi ohjheeksi muille ihmisille.Ei ulkoisella matkimisella, vaan sisäisellä heräämisellä siihen mitä Jeesus olemuksellaan opetti. Mutta tämä vaatii rohkeutta jota vain harvoilla on. Rohkeutta kyseenalaistaa tuhat vuotista ehdollistamista, rohkeutta sisäistää myös pyhä jumalallinen velvollisuutemme.
Rohkeus luopua syntisen mukavasta asemasta, jossa tarvitaan pelastusta. Rohkeus omaksua haastava todellisuus siitä, että on jumalallinen olento heräämisen prosessissa. Kirkko tarjoaa helpon tien: usko, tottele, pelastu. Spinoza paljastaa todellisen tien: Kyseenalaista, ymmärrä, herää. Toinen pitää sinut lapsenomaisena. Toinen vaatii kypsyyttä ja itsenäisyyttä. Siksi niin harvat valitsevat jälkimmäisen. Siksi Spinozan ajatukset Jeesuksesta ovat jääneet marginaaliin. Siksi et todennäköisesti ole koskaan ennen kuullut tätä tulkintaa, vaikka se on ollut saatavilla 350 vuotta. Järjestelmällä on etu pitää sinut tietämättömänä todellisesta luonnostasi. Heräävät yksilöt ovat kauheita alamaisia. Ihmiset, jotka tietävät olevansa jumalallisia, eivät helposti alistu itsejulistautuneille auktoriteeteille. Olennot, joilla on pääsy sisäiseen valtakuntaan, eivät tarvitse ulkoisia valtakuntia. Mutta kollektiivinen herääminen on väistämätöntä. Totuutta Jeesuksesta ei voida tukahduttaa ikuisesti. Jokainen, joka ymmärtää sen, minkä juuri ymmärsit, tulee valopisteeksi, joka auttaa muita näkemään. Jokainen mieli, joka vapautuu vääristyneestä tulkinnasta, heikentää manipulaation rakennelmaa. Spinoza ennusti tämän. Hän tiesi, että hänen ajatuksensa olivat siemeniä kaukaiselle tulevaisuudelle, joka veisi vuosisatoja ennen kuin ihmiskunta olisi valmis. Mutta se aika on tulossa.
MUUTOS ON ALKANUT: JEEUKSEN TOINEN TULEMINEN ON SISÄINEN PROSESSI
Se, että katsot tätä ja että tieto leviää, osoittaa, että muutos on alkanut. Todellinen toinen tuleminen ei ole Jeesuksen laskeutuminen pilvistä. Se on ihmiskunnan kollektiivinen herääminen kristilliseen luontoonsa. Se on loppua ulkoisten pelastajien tarpeelle, koska jokainen on saanut yhteyden sisäiseen pelastajaan. Kun tämä tapahtuu, ja se tapahtuu, koska se on Spinozan mukaan matemaattisesti väistämätöntä, instituutiot, jotka ovat monopolisoineet pyhän kahden vuosituhannen ajan, yksinkertaisesti haihtuvat. Ei väkivaltaisen vallankumouksen kautta, vaan rauhanomaisen vanhentumisen kautta. Kirkkoa ei tarvitse tuhota. Riittää, että ihmiset heräävät siihen, mitä Jeesus todella opetti. Temppelit tyhjenevät luonnollisesti, kun jokainen sydän tulee temppeliksi. Välittäjät menettävät tehtävänsä, kun jokainen tietoisuus saa suoran yhteyden jumalalliseen. Tämä on tulevaisuus, jonka Spinoza näki ennalta. Tämä on aikapommi, jonka hän istutti institutionaalisen kristinuskon sydämeen. Ja nyt, 350 vuotta myöhemmin, se alkaa räjähtää. Ei ulkoisten hyökkäysten kautta, vaan sisäisen ymmärryksen kautta. Ei Jeesuksen kieltämisen kautta, vaan hänen tehtävänsä todellisen ymmärtämisen kautta. Ei hengellisyyden tuhoamisen kautta, vaan sen radikaalin universaalistamisen kautta. Jeesus ei tullut perustamaan uskontoa. Hän tuli lopettamaan uskonnon tarpeen. Hän ei tullut luomaan välittäjiä. Hän tuli osoittamaan suoran yhteyden. Hän ei tullut pelastamaan syntisiä. Hän tuli herättämään nukkuvia jumalia. Spinoza todisti tämän matemaattisella tarkkuudella. Hän osoitti sen geometrisellä täsmällisyydellä, ja hän maksoi kohtuuttoman hinnan siitä, että paljasti totuuden, joka järkyttäisi valtakuntia. Nyt sinä tiedät. Nyt sinulla on avain. Kysymys kuuluu: käytätkö sitä? Liitytkö niihin, jotka pitävät oven lukossa? Vai oletko osa suurta avautumista, joka on tulossa? Kristinuskon ja ehkä ihmiskunnan tulevaisuus riippuu siitä, kuinka moni valitsee jälkimmäisen vaihtoehdon. Siitä, kuinka monella on rohkeutta kohdata se, minkä Spinoza paljasti Jeesuksesta. Siitä, kuinka moni uskaltaa tulla siksi, minkä Jeesus osoitti mahdolliseksi.
Historian radikaalein vallankumous ei tule ulkopuolelta. Se tulee sisältä. Se ei ole poliittinen tai sosiaalinen.
Se on hengellinen. Ja se on jo alkanut. Jokaisessa heräävässä sydämessä, jokaisessa ymmärtävässä mielessä, jokaisessa sielussa, joka oivaltaa jumalallisen luontonsa. Kristuksen todellinen kirkko ei ole muureja, hierarkiaa eikä dogmeja. Se on näkymätön yhteys kaikkien niiden välillä, jotka ovat heränneet siihen, mitä Jeesus todella opetti. Spinoza avasi oven. Päätös kulkea sen läpi on sinun.
Loppukommenntina:
Spininoza maksoi tästä näkemyksestä kalliisti. Hänet erotettiin, vainottiin ja hänen teoksensa kiellettiin ja pyrittiin tuhoamaan. Mutta hänen geometrinen analyysinsä raamatullisista teksteistä ja poliittisen vallan mekanismeista on edelleen voimassa.
Se, mitä hän paljasti, ei ollut hyökkäys Jeesusta vastaan, vaan hyökkäys instituutiota vastaan, joka vääristi Jeesuksen sanoman valvonnan välineeksi.
Jos tämä resonoi sinussa, kysymys on yksinkertainen: Oletko valmis näkemään Jeesuksen mallina eikä idolina? Oletko valmis ottamaan vastuun omasta jumalallisesta potentiaalistasi sen sijaan, että odottaisit ulkoista pelastusta?
Pappeus, sakramentit ja kirkollinen hierarkia menettävät perustelunsa. Ihminen ei tarvitse välimiestä. Jumala on jo sisällämnme. Pelastus ei ole ulkoinen tapahtuma, vaan sisäisen tietoisuuden herääminen. Spinoza oli yksi näistä heränneistä, ja nyt myös sinä kuulijani, meillä on käsillämme se mitä Spinoza löysi.
Tästä alaa POLOGIA eli Islamin historiallis- kriittinen tarkastelu.
Tämän päivän jaksossa Al Fadi ja tohtori Jay Smith paljastavat yhden islamilaisen historian suurimmista ongelmista: Standard Islamic Narrativen (SIN) itsensä. Muslimit väittävät tietävänsä tarkalleen, miten islam sai alkunsa – mutta todisteet kertovat täysin toisenlaista tarinaa.
Mitä muslimit väittävät: – Juutalaiset ja kristityt turmelivat kirjoituksensa, ja Muhammed lähetettiin korjaamaan ne. – Hän sai Koraanin vuosina 610–632 jKr. Hän asui Mekassa, muutti Medinaan vuonna 622 jKr. (Hijra) ja kuoli vuonna 632 jKr. Islam oli valmis vuoteen 661 jKr. mennessä ja on pysynyt muuttumattomana 1400 vuotta. Mekka on maailman keskus, Muhammed ihmiskunnan esikuva ja Koraani viimeinen ilmoitus.
Mutta tässä on ongelma, mikään tästä ei vastaa todisteita.
Jokainen islamilainen lähde, joka kertoo meille Muhammedista, Sira (elämäkerta), Hadith (lausumat), Tafsir (kommentaarit) ja Tarikh (historiat) kirjoitettiin 200 vuotta sen jälkeen, kun Muhammedin väitetään eläneen.
Ihmiset, jotka oikeasti toivat tämän ”Muhammedin” esiin, olivat abbasidit vuodesta 749 jKr. alkaen, yli sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Heidän oman aikajänteensä mukaan: Muhammed paljastettiin 84 vuotta sen jälkeen, kun abbasidit keksivät hänet. Hänet esiteltiin 141 vuotta myöhemmin. Hänen tarinansa viimeisteltiin 201 vuotta sen jälkeen, kun hänen väitetään eläneen.
Liian myöhään. Liian epäjohdonmukaista. Liian keinotekoista.
Tämä jakso hajottaa myytin siitä, että islamin alkuperä olisi selvä, johdonmukainen tai historiallinen.
Ohjeet suomenkielisen tekstityksen aktivointiin
- Klikkaa asetukset (hammasratas)
- Teksitykset
- Englanti (automaattisesti luotu)
- Uudestaan tekstitykset
- Automaattinen käännös
- Valitse alasvetovalikosta Suomi.
00:00 No, hei kaikki. Tämä on Al Fadi ja toivon, että nautitte uudesta videossarjamme katsomisesta, joka koskee monia näitä säilyneitä käsikirjoituksia, joita muslimiystävämme ovat viime aikoina tuoneet kaikkien tietoisuuteen, ikään kuin ajoitusongelmaa ei olisi, kun on kyse varhaisimmista silminnäkijäkertomuksista Muhammedista, hänen elämästään, elämäkerrastaan ja niin edelleen. Tänään käännämme huomionme niin sanottuun Muhammedin elämäkertaan, joka tunnetaan Sirana (Sira = Muhammedin elämäkerta, johon muslimien tulisi mallintaa elämänsä), ja te olette tuomari, kun olemme tehneet tämän analyysin ja kritiikin nähdäksemme, voiko minkään näiden säilyneiden käsikirjoitusten ajoitus antaa kenellekään lohtua Muhammedin elämästä ja elämäkerrasta. Studiossa kanssamme keskustelemassa kaikesta tästä on tohtori Jay Smith. Tervetuloa takaisin, tohtori Jay. Ja odotan nyt innolla tätä keskustelua Sirasta.
00:51 Dr. Jay Smith: Kiitoksia, mukava olla täällä taas. Puhumme tänään Muhammedista. Olemme puhuneet biografeista, henkilökuvauksista. Katsotaan nyt, mitä nyky-islam näyttää. Mitä muslimit väittävät, kuinka islam alkoi?
Väite 1. Juutalaiset ja kristityt korruptoivat pyhät kirjansa ja jumalansa. Tämän voisi kuvata myös se, kuka Muhammed oli, ja tämä on väite, jonka he tekevät. He sanoivat, että juutalaiset ja kristityt korruptoivat pyhät kirjansa, jotka olivat saaneet. Korruptoimalla kirjansa he korruptoivat myös sen viestin, eli viittauksensa jumalaan.
Väite 2. Muhammed lähetettiin korjaamaan heidän korruptiotaan. Eli tämä oli Muhammedin tehtävä.
Väite 3. Muhammed vastaanotti Koraanin 610–632 jKr. (SIN: Standard Islamic Narrative, nykyislamin standardikertomus). Eli hän sai kirjan, kuten kaikki profeetat olivat saaneet. Siis 610–632, kun hän oli aloittanut Mekassa 622 jKr. ja sitten seuraavat 10 vuotta Medinassa, hän vastaanotti kirjansa nimeltä Koraani. Tämän tarkoitus oli siis korjata korruptoitu usko, kuten edellä jo puhuimme.
Väite 4. Muhammed asui Mekassa ja muutti Medinaan (eli Hijazin nimiseen paikkaan) vuonna 622 jKr. Hän eli Mekassa ja muutti Medinaan, ja sai edelleen kirjaansa, jumalallista ilmoitusta yli 22 vuoden ajan (SIN).
Väite 5. Tämä kirja ja tarina ei ole muuttunut 1400 vuoteen (SIN). Kirja, jonka hän sai ja jonka hän kirjasi – itse asiassa hän ei osannut kirjoittaa, eli hän vain vastaanotti – ja kirja kirjoitettiin myöhemmin Abu Bakrin kanssa, ja myöhemmin Uthmanin kanssa. Ja mainitaan, että tuo kirja ei ole muuttunut 1400 vuoteen. Ei kirjaintaakaan ole muuttunut (SIN). Tämä on siis väite, jonka he tekevät.
Väite 6. Mekka on yhä maailman keskus ja historian keskeisin, samalla kun Muhammed on koko maailmaa muuttava paradigma ja Koraani ihmiskunnan suurin jumalallinen ilmoitus. Näin he väittävät.
Väite 7. Se on minun kysymykseni: Mutta mikä on Muhammedin tarina islamin perinteiden mukaan? Mikä itse asiassa on tuo tarina? Ok, ennen kuin menemme tähän, meidän on katsottava tätä karttaa uudestaan.
02:58 Jay jatkaa: Tämä on islamin kartta, ei minun laatima. Tämä on se, mitä he väittävät ”islamin varhainen laajeneminen”.
Al Fadi: Ja ihmiset voivat löytää tämän kartan monesta paikasta.
Jay Smith: Tämä on yksi heidän esittämästään kartasta. Muhammedin alue oli tämä ruskea alue kartassa (Arabian niemimaan luoteinen osa, noin puolet niemimaasta, nykyisen Jemenin ja Saudi-Arabian aluetta). Keltainen nuoli eli Mekka ja Medina keskuksina – tuota aluetta hän hallitsi väitteen mukaan. Ja kun hän kuoli 632, eli ei kovin iso alue (verraten tulevaan).
03:25 Nyt kun hän kuoli 632 jKr., Abu Bakr, Umar, Uthman ja Ali tulivat ja ottivat isomman alueen haltuun (oranssi alue kartalla): Tripoli lännessä, Afganistan idässä, Turkista Afganistaniin idässä, eli Turkista Jemeniin pohjois-etelä-suunnassa kontrollin (Rashidun-kausi 632–661 jKr.).
03:44 Jay jatkaa: Kun Muawiyya tuli ja tappoi Alin Siffinin taistelussa (Battle of Siffin 661), hän laajensi aluetta yhä Umayyad-dynastiana 661–750 jKr. (749 jKr.), eli nyt alue laajeni Andalusiaan Espanjan alueelle lännessä, aina Intiaan idässä, yhä Turkki pohjoisessa, Jemen etelässä. Nyt koko Pohjois-Afrikka on heidän kontrollissaan 749-750.
04:07 Jay jatkaa: mitä tidämme hänen tarinastaan. Katsotaan aikajanalla.
mitä SIN kertoo.
Muhammad siis syntyi 570 Ad Mekassa. Sitten hän otti vastaan, eli hänelle esitettiin Koraani 610 (tuli Hira). Siten 621 hän heräsi keskellä yötä, ja meni Mekasta keskellä yötä Jerusalemiin, seitsemanteen taivaaseen ottaa vastaan 50 päivärukouksen ohjeen, neuvottelee sen Allahin ja Mooseksen kanssa viiteen (5) päivässä ja palaa maanpäälle.
Sitten 622 (Hijra) hän menee Mekasta Medinaan. 630 hän tulee takaisin mekkaan, ja ilman taisteluja ja ottaa Mekan haluunsa, ja kuolee 632. Tämä on SIN eli standardi Islamin narratiivi-kertomus, jota he meille kertovat
Kun Muhammad kuolee 632, tulee Abu Bakr tulee valtaan, ja kestää vain 2 vuotta vuoteen 634, kuolee rauhallisesti, Hänen jälkeensä tulee Umar, joka kestää 10 vuotta 634-644, hänte tapettiin. Uthman tulee valtaan 644-656, eli kestää 12 vuotta. Mutta samalla kun hän on vallassa, hän kirjoittaa viimen Koraanin ylös.Siksi sitä kutsutaan Uthmanilaiseksi Koraaniksi viimeisessä ulkoasussaan. Eli Koraani on koottu näin 652. Uthman tapetaan 656. Sitten valtaan tulee Ali (656-661), Uthmanin adoptoitu poika. Hänet myös tapetaan Muayya joukon toimesta.
Jay jatkaa: Se mitä pyrimme sanomaan narratiivistaan, ett Islam oli muotoiltu kokonaan Hijaz alueella 661,
Al Fati: Eli Ali oli Muhammadin serkku, ja Uthmanin ottopoika (son in law)
06:12 Jay jatkaa: Nyt kysymme missä onkaan kaikki LÄHTEET? Tarvitaan siis kertomukselle lähteet. Eli tässä tulee lähteet. Tämän tuntenevat useat katsojamme, eli tuttu aika-jana näkymä:
Muhammad kuolee 632 AD. Siitä siis lähteenä on SIRA, Muhammadin elämänkerta, mutta katsoka aikaa Ibn Ishaq d.765 Ad, kuolee tuolloin, tuo on 130 vuotta liian myöhään, eikä meillä ole häneltä mitään lähteitä:) Meidän on mentävä Ibn Hishamiin (d.833 AD), sekä Al Waqidi (d.835 AD). Heillä ei ole mitään Ibn Ishaqilta, he saivat sen Ibn Ishaqin opiskelijoilta, joten by by hyvästi Ibn Ishaq He siis muovasivat varhaisen SIRAn.Se mitä muslimit eniten käyttävät ja viittaavat on HADITH, eli Muhammadin sanomiset.
07:00 Katsotaanpa edelleen kuvaa Muhammadin sanomiset HADITH, (Sira oli Muhammadin elämänkerta). Hadithin kirjoittajat Al Bukhari (d.870 AD) ja Sahih Muslim (d.875 AD). Sitten At-Tirmidhi (d.844 AD), Ibn Majah 8d.887AD), Abu Dawud (d.899AD), An-Nisaì (915 AD)
Al Fati: Haluan mainita tässäkohtaa nopeasti, eli avaan tätä enemmän myöhemmin. Eli Muwatta Ibn Malik
Jay: Ok menemme häneen aivan pian
Al Fati: haluan kitenki korostaa jotakin. Jotakin yhteistä ei ole mainittu vielä.
Jay: Bingo, ja miksi emme maininneet, koska se ei ole Hadithin kirjoittaja. Tässsä ei ole mitään varhaisesta Islamista. Hyvä että nostit sen esille.
07:36 Meillä on vielä kaksi Islamin keskeistä perinnettä, TAFSIR, eli kotraanin kommentaari, Al-Tabari (d.923 AD) sekä TARIKH, eli Ihmiskunnan historia. Näettekö nyt, on 200 vuottaIbn Hisham Muhammadin elämänkertaan ja Al-Tabari 300 vuotta Koraanin kommentaariin Muhammadin kuolemasta . Nostan tähän Abd al-Malikin (692AD), eli hän on ensimmäinen joka tuo nimen Muhammad esiin, vai onko sittenkään Muhammad? odotelkaa tätä vielä hiukan. Käsittelemme sitä vielä.ihmiset jotka itseasiassa esittävät Muhammadin, , herran joka olisi asunut Mekassa ja Medinassa, Mekan ja Medinan mies, ja joka otti vastaan Koraanin,ja mies josta kaikki nämä tarinat ovat ABBASIDit 749 alkaen vallassa (Umayyad vallan kukistettuaan)
Al Fati; muuten, vaikka Ibn Ishaq elikin tuona aikana, eli silti on paljon kysymyksia hänen kirjoituksistaan Ja on hyvin toden näköistä, että hän voi olla käyttökelpoinen?
Jay: Ok. Mutta poistan kuitenkin… mennään takaisin kuvaan summataan se: Muhammad henkilönä esiintyy 84 vuotta jälkeempäin Abbasidien aikana, eli he loivat hänet 141 vuotta sen jälkeen kun muhammat väitetään eläneen, ja 201 vuotta hänen kuolemastaan. Kaikki lliian myöhään.
Al Fati: Ja haluan sanoa yhden asian. Al Tabari, sinä listasit hänet, eli tuo on ensikerta kun saamme kokonaiskuvan TAFSIR . Mutta jos teemme tutkimusta Tafsir aiheessa Al Tabarista Al Qurtrubiin, noin 300-400 vuotta eroa, alamme nähdä Tafsir alkaa viitata Muhamadiin vasta myöhempinä aikoina. Eli noissa ei ole mainittu Muhamedia.
Jay: Eikä olekin mielenkiintoista. Tämähän kuuluu Al Fati sinun Tohtorinväitös kirjaan aiheena.
Al Fati: minusta tulee sinulle paljon apua tässä.
Jay: Minä tässä nuoleskelen kieliäni, odottlen siis tietoa ja löydöksiäsi..Kuulimme siis tutkijalta itseltään nyt. Mutta painotetaan vielä : Kyse on siis islamin ja Muslimien omista kertomuksta, heidän esityksestään on kyse. Heidän tarinassaa on ongelmia ja aukkoja, ja jo nyt nähdään että Muhamad mainitaan niin myöhään.Ja tilanne pahenee yhä. Palataan siihen seuraavass jaksossa.
09:55 Al Fati: Mitä aiomme tehdä seuraavaksi
Jay: aiomme kysya ja verrata sitä kristinuskon tarinaan.
Al Fati: on todella kiintoisaa nähdä missä he maantieteellisesti elivät. Hyvät kuulijat toivottavasti näette nyt että meillä on käsissämme uutta titeoa, ainakin uusilla näkökulmilla. Meidän tehtävä akateemikoinan tällä alueella, että esitämme teille uusinta ja parhainta tietoa lähteiden tukemaa tietoa. Kuten näemme Dr. Jay esittää asiat lähteinä, ei vain mielipiteinä. Myös Muslimit olette tervetulleita katsomaan lähteitämme. Tämä on ehkäpä ensikerrta kun näette nämä asiat myös tässä valossa, eli mitä isllam itse kertoo ja mitä lähteet kertovat ovat kaksi eri asiaa. Ja tämä aikajana kuvaa muikna myöhään väitetystä Muhamadin kuolemasta asiat nousevat. kirjoituksiin.Myöhemmissä jaksoisa puhumme lisää, näistä alkukirjoista manuscrifteista. Siihen saakka Siunattuja aikoja teille. kiitos
Liity mukaan, kun jatkamme syväluotausta islamin oletettuihin ”säilyneisiin käsikirjoituksiin”, tällä kertaa keskittyen Siraan, Muhammedin viralliseen elämäkertaan. Muslimit väittävät usein, että Sira tulee suoraan Ibn Ishaqilta tai Ibn Hishamilta, mutta todellinen tarina on paljon monimutkaisempi, ja paljon huolestuttavampi Standard Islamic Narrativelle (SIN).
Kuka siis oikeasti loi Siran, Muhammadin elämänkerran joka meillä on tänään? Se ei ollut Ibn Ishaq. Se ei ollut Ibn Hisham. Se ei ollut edes kukaan, joka eli lähelläkään 600- tai 700-lukua.
Totuus: Vuosien 1858–1860 välillä saksalainen tutkija Heinrich Ferdinand Wüstenfeld keräsi hajallaan olevia fragmentteja kirjastoista ja museoista kuudesta eurooppalaisesta kaupungista, kokosi ne ja tuotti sen, josta myöhemmin tuli Siran perusta. Vasta sen jälkeen kääntäjät, kuten Guillaume, siistivät ja muokkasivat sen vastaamaan muslimien odotuksia.
Tämä tarkoittaa:
Sira, josta muslimit ovat tänään riippuvaisia, koottiin yli 1000 vuotta sen jälkeen, kun Muhammedin väitetään eläneen.
Sen loi saksalainen kielitieteilijä, ei arabialainen historioitsija.
Sen liittäminen Ibn Ishaqiin tai Ibn Hishamiin on uskottavuuden vuoksi lisätty nimike, ei historiallinen totuus.
Se, mitä muslimit kutsuvat ”Muhammedin elämäkerraksi”, on itse asiassa 1800-luvun rekonstruktio, ei antiikkinen silminnäkijäkertomus.
Toisin sanoen: Sira, keskeinen asiakirja, jota muslimit käyttävät tietääkseen, kuka Muhammed oli, ei ole antiikkinen, ei alkuperäinen eikä autenttinen.
Se on 1800-luvun eurooppalainen tuote, joka on jälkikäteen attribuioitu varhaisille islamilaisille kirjoittajille SIN:n pitämiseksi hengissä.
Seuraavassa jaksossa jatkamme paljastamalla, kuinka nämä ”varhaiset islamilaiset lähteet” eivät ole lainkaan varhaisia.
00:00 No, hei kaikki. Tämä on Al Fadi ja toivon, että nautitte videossarjamme katsomisesta, joka koskee monia näitä säilyneitä käsikirjoituksia, joita muslimiystävämme ovat viime aikoina tuoneet kaikkien tietoisuuteen, ikään kuin ajoitusongelmaa ei olisi, kun on kyse varhaisimmista silminnäkijäkertomuksista Muhammedista, hänen elämästään ja elämäkerrastaan. Tänään käännämme huomionme niin sanottuun Muhammedin elämäkertaan, joka tunnetaan Sirana (Sira = Muhammedin elämäkerta, johon muslimien tulisi mallintaa elämänsä), ja te olette tuomari, kun olemme tehneet tämän analyysin ja kritiikin. Studiossa kanssamme on tohtori Jay Smith. Tervetuloa takaisin, tohtori Jay.
01:15 Dr. Jay Smith: Sira, elämäkerta. Tämä vastaa sitä, mitä meillä on Matteuksessa, Markuksessa, Luukkaassa ja Johanneksessa. Aina kun puhutaan siitä, mitä Jeesus teki, se olisi Jeesuksen Sira. Nyt menemme siihen, mitä Muhammed teki koko elämänsä aikana. Se on tärkeää, koska mitä ikinä Muhammed tekikin, muslimien on tehtävä tänään. Siksi se on yksi tärkeimmistä genreistä.Meille on aina kerrottu, että Muhammedin Sira tulee kahdesta lähteestä: Ibn Hishamista ja Al-Waqidista. Kolmas nimi, Ibn Ishaq, on heitetty ulos, koska meillä ei ole häneltä mitään varmaa kirjoitusta.
02:08 Al Fati: meillä ei ole paljoa tietoa varhaiselta ajalta. Se mitä hän Ibn Ishaq kuuli, tuli pääosin toisilta, ja hän oletti jotakin tuon päälle, eli tuollainen tieto ei ole luotettavaa ja tyydyttävää raportointia. Ja pääosa tidoista on myös poissa.
Jay: Eikä meillä todellakaan ole tietoa juuri häneltä., eli silloin on parasta unohtaa hänet pois. Ja se mitä on, onkin kuulopuheita, suullista perintöä sanotaan, eli kiinalaisia kuiskauksia. Jos meillä ei ole mitään todellisia lähteitä ibn Ishaqilta, me emme ota mukaan aikajanalle. Ibn Ishaq kuoli 765, Ibn Hisham 833. Hän oli Ibn Ishaqin oppilas Menemme siis Ibn Hishamiin, koska hän antaa Muhammedin koko elämän, kun Al-Waqidi antaa vain taistelut (Maghazi).
03:16 Jay: Nyt kysymys on: kuka todella loi Siran? Kaikki käyttävät kirjaa The Life of Muhammad, jossa lukee, että se on Ibn Ishaqin käännös. Sen teki Alfred Guillaume. Johdannossa hän kuitenkin myöntää, että kyseessä on Ibn Hishamin teos. Miksi Ibn Ishaqin nimi on kannessa? Koska muslimit vaativat sitä, se siirtää ajoitusta 50–70 vuotta aikaisemmaksi. Mutta kirjoittiko Ibn Hisham todella sen kirjan? Ei. Tämän standarditeoksen kokosi saksalainen kielitieteilijä Heinrich Ferdinand Wüstenfeld (1808–1899) Berliinissä vuosina 1858–1860. Hän keräsi materiaalia kirjastoista Fezistä, Lontoosta, Oxfordista, Dublinista ja Pariisista, ja Guillaume myöhemmin siisti sen englanniksi. Eli kirja, jota luemme tänään, on kirjoitettu 160 vuotta sitten.Tämä on vakava ongelma, melkein kuin vuoden 1924 Kairon Koraani-editio. Toinen suosittu versio on Fuad Sezginin (1967) kokoama Marokon dokumenteista. Johtopäätös: mies, josta muslimit ovat riippuvaisia tietääkseen profeettansa, on iäkäs saksalainen kielitieteilijä, joka kirjoitti tarinan yli 1000 vuotta liian myöhään.Mistä Wüstenfeld sai materiaalinsa? Hän kertoo sen itse: