1.23 Maahanmuuton elinkaarikustannukset Prof. Vesa Kanniainen

Keijon Tuumaustunti vieraana Vesa Kanniainen
”Vesa Kanniainen kokoaa kirjassaan Julkisen talouden vaje – Pelastaako maahanmuutto? (2025) useiden ruotsalaisten, tanskalaisen ja saksalaisten taloustieteen tohtorien johtamia tutkimuksia maahanmuuton elinkaarikustannuksista.
Keskeisiä lähteitä ovat Tino Sanandajin Mass Challenge (Ruotsi) https://link.springer.com/book/10.1007/978-3-030-46808-8 , Tanskan valtiovarainministeriön ja Rockwool-säätiön raportit https://rockwoolfonden.s3.eu-central-1.amazonaws.com/wp-content/uploads/2022/07/Study-Paper-No35.pdf
sekä saksalaisen ZEW-instituutin (Holger Bonin ym.) elinkaarilaskelmat https://www.zew.de/en/zew/news/the-fiscal-effects-of-foreigners-and-immigration-in-germany.
Nämä tutkimukset osoittavat johdonmukaisesti, että etenkin humanitaarinen maahanmuutto Lähi-idästä ja Afrikasta aiheuttaa merkittäviä nettokustannuksia julkiselle taloudelle koko elinkaaren ajan.
Kanniainen Vesa Maahanmuutto vie Suomen julkisen talouden konkurssiin. Työperäinen maahanmuutto voi olla jopa nettopositiivista joissain tapauksissa, mutta keskimäärin jokainen maahanmuuttaja maksaa elinkaarellaan noin 14 000 euroa julkisen talouden nettokustannuksena, kun otetaan huomioon verotulot, tulonsiirrot, palvelut ja syntyvyysulottuvuus.

00:06 Keijon Tuumaustunnin Vieraan Vesa Kanniainen Kansantaloustieteen emeritusprofessori Sotatieteiden tohtori, sekä Kauppatieteiden tohtori. Vesan uusin kirja ”Julkisen talouden vaje. Pelastaako Maahanmuutto” (MHM) Lämpimästi tervetuloa Vesa vieraaksi tähän podcastiin. Vesa: Kiitos kovasti. Keijo kuuntelin ”puheenaiheen” haastattelun, missä oli vieraana, ja pyrin ottamaan tähän haastattelun hieman erilaista kulmaa.

VESAN KIRJA – PELASTAAKO MAAHANMUUTTO
00:57 Tästä kirjasta sen verran, ilmeisesti tähän ei ole löytynyt suomalaista kustantajaa? Vesa; se oli tarjolla kahdeksalle suomalaiselle kustantajalle, mutta eivät kiinnostuneet. Sen johdosta otin yhteyttä saksalaiseen kustantajaan ”(BOD) books-on-Demand”, ja sen aloitin tätä kirjaa työstämään. Ja niin se sitten valmistui, ja on tilattavissa kaikista kirjakaupoista, Suomalainen, Akateeminen, Adlibris, jne.
01:48 Keijo: Tämä kirjan aihe ”pelastaako maahanmuutto”, mistä sait kipinän tutkia?
Vesa; tämä on hieman pitempi juttu tämä, minä en ole maahanmuutto tutkija, ja tässäkään kirjassa ei ole minun laskelmia. Tässä on ainoastaan yhteenveto kansainvälisistä alan tutkimuksista. Kipinä syttyi neljä vuotta sitten; Eduskunta pyysi minulta lausuntoa, eli Euroopan unionissa oli tekeillä tämmöinen maahanmuutto-hanke, lainsäädäntö-hanke, ja Eduskunta pyysi arviota, Ja sitten kävin läpi kaikki alan tutkimukset, tieteelliset tutkimukset referoiduissa, eli tieteellisen arvioinnin läpikäyneistä lehdissä. Ja tein sen lausunnon Eduskunnalle, ja sen jälkeen, kun siinä lausunnossa oli paljon alan tutkimusta referoituna lähde luetteloineen, niin lähetin sen julkaistavaksi (THL) terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lehteen, siis yhteiskuntapolitiikka lehteen. Mutta THL ei sitä julkaissut. Tästä syystä olen tästä aiheesta kiinnostunut vähän enemmän. Varsinainen syy tähän kirjaan on sitten ETLA:n (elinkeinoelämän tutkimuslaitos) tutkimus kesältä 2026. ETLA julkaisi tai raportin, jonka (SITRA) Suomen itsenäisyyden juhlarahasto julkaisi kesällä 2026. Ja kun siihen raporttiin perehdyin, olen sillä kannalla että ETLA on siinä kyllä hakoteillä. ETLA on pelkästään katsonut MHM ihmisten lukumäärinä. Minä kasvuteoriaa tuntevana, siinä hyvin tärkeää on se minkälainen ihmisillä on osaamisentaso, tuottavuus, mitä he pystyvät tekemään niillä käsillä, joilla työtä tehdään. Ja näin tästä syystä syntyi tämä kirja hanke kuluneen 2026 kesän aikana
04:17 Keijo kysyy perusteliko THL miksi se ei julkaissut?
Vesa: THL kirjoitti että heillä on ruuhkaa. Olen laittanut sen perustelun kirjaan. ”Ruuhkahan” tarkoittaa sitä että he eivät halua tätä julkaista
04:42 Keijo; Ennekuin lähdemme varsinaisen aiheeseen pureutumaan, minun on pakko kysyä, onko olemassa mitään tämmöistä kokonaisvaltaisempaa maahanmuuttoa koskevaa tutkimus-kokoelmaa, kuten sinun uusin kirjasi, Nimenomaan Suomenkielistä?
Vesa: Kansainvälisesti on huomattava määrä maahanmuuttoon liittävää taloustieteellistä tutkimusta, ja varmaankin muutakin tutkimusta. Itse keskityn siihen mitä taloustieteilijät ovat tutkineet. Se tutkimus ei yleisesti ottaen ole kirjoissa julkaistua. Sitä julkaistaan taloustieteessä, tieteellisissä lehdissä, ja sitten laaditaan erilaisia raportteja sekä tiede-yhteisöissä, että ministeriöissä virka-vastuulla. Suomessa tilanne on hankalampi, meillä ei ole mitään kokonaisvaltaista analyysia maahanmuutosta, meillä on joitain artikkeleita maahanmuuttajien työllistyvyydestä, ja siten pääkaupunkiseudulla on tehty selvitystä, tavallaan virkamies tyyppisesti. Suomessa on julkaistu Samuli Salmisen pitkä kirja maahanmuuton kustannuksista, siinä käsitellään kahta lähtömaata, Irakia ja Somaliaa. Siinä on laskettu tällainen elinkaari kustannus näistä maista, isoissa aineistoissa, mutta kokonaisvaltaista ei Suomessa ei ole toistaisesti tehty. Olen ymmärtänyt että RTLA on saanut toimeksiannon hallitukselta ilmeisesti, jossa tällaista tutkimusta valmistellaan, ja se tehdään. Nämä eivät ole pikku-juttuja, kun puhutaan elinkaari analyyseista, ne perustuvat hyvin laajoihin aineistoihin, Saksassa on 80 miljoonaa ihmistä, niin tämä perustuu, eli tämä perustuu valtavaan aineistoon. Ja siinä on myös tämä elinkaari näkökulma, eli seurataan ihmisen elämää läpi vuosien, läpi vuosikymmenten, lapsuus, työikä ja sitten vanhuus, ja ne kaikki käydään läpi ja arvioidaan, tämä saksalainen tutkimus vei kolme (3) vuotta. Nämä kansainväliset tutkimukset, ne on toteutettu yliopistoprofessorien johdolla Saksassa ja Hollannissa, ja alan parhaat professorit ovat niitä ryhmiä vetäneet. Muissa maissa ovat asialla olleet enemmän virkamiehet.
08:05 Keijo; ok. Uskotko että tällaisia maahanmuuton kokonaisvaltaisia tutkimuksia yleisellä tasolla pelätään Euroopassa, koska periaatteessa tiedetään tai luullaan jo valmiiksi mikä sen tulos todennäköisesti tulee olemaan, eikä se välttämättä ole vallitsevan narratiivin mukaista mitä monet poliitikot ja media on tässä viime vuosikymmenten aikana ikään kuin hokenut, tai yleinen mielipide on edustanut?
Vesa: Minusta Yliopisto tutkijoiden ei pitäisi tällaisia kysymyksiä tai esteitä kavahtaa. Saksassa ja Hollannissa tämä on toteutettu, mutta olen kyllä aistinut, että siellä on vastustusta ollut näitten julkaisemiseksi, ja sitten mitä media käsittelee, se tekee sitten omat arvionsa. Kyllä tässä tämmöistä on, etenkin Suomessa tämä on ollut silmiinpistävää

KUKA HYÖTYY NYKYISESTÄ MAAHANMUUTOSTA
09:25 Keijo: Mainitsitkin ETLA:n ja Eläkejärjestelmä kuka hyötyy tästä maahanmuutosta, eli yksittäinen instituutio hyötyessään ja valtion kustannusten kasvaessa olla valtion kannalta netto-negatiivista. Voiko tämä synnyttää sisäisiä ristiriitoja niin että joku taho saattaa puolustaa tällaista maahanmuuttoa?
Vesa: Se on juurikin näin, Sitä voin tässä tarkemmin avata, mutta sanon alkuun näin yleensä tällaiset puheenvuorot ovat joko / tai puheenvuoroja. Mutta nämä tutkimukset, joita seitsemässä maassa on tehty, ne paljastavat siis sen että maahanmuuttajissa on huomattavat erot. Meillä on erittäin tarpeellista ja hyödyllistä maahanmuuttoa monista suunnista. Meillä virolaiset ja venäläiset ovat työllistyneet erittäin hyvin, ja Latinalaisen Amerikan sekä Kauko-Idän väki työllistyvät erittäin hyvin, ja tietysti muista Länsimaista työllistyvät hyvin. Ongelma fokusoituu tässä Lähi-idän ja Pohjois- Afrikan maihin, joista tulevat selvästi poikkeavat näistä muista maista. Niiden työllisyys asteet jäävät huomattavasti kanta-väestön jälkeen, heikommaksi kuin myös näistä muista maista, jotka työllistyvät erittäin hyvin. Ei siis ole sellaista yleistä maahanmuutto ilmiötä, joka on joko huonoa tai hyvää, on erilaista maahanmuuttoa. Tämä tässä täytyy tiedostaa. Nyt sitten joidenkin intressissä, ja tietysti ETLA:n tutkimus on tällä saralla sitten painavin puheenvuoro Suomessa. Mutta siinä voi kuitenkin nähdä kytkennän ETLA:n rahoittaja tahoon, eli Elinkeinoelämän keskusliittoon, joka edustaa yrityssektoria. Ja tällainen maahanmuutto, jossa Suomeen tulee niin sanottua halpatyövoimaa, se työllistyy erittäin matalilla palkoilla, ja koulutustasosta johtuen se on yritysten ja yrittäjien eduksi. Tässä näkee selvästi nyt sitten Elinkeinoelämän keskusliiton vaikutuksen ETLA:n tutkimuslinjaukseen. Minusta tämä on ETLA:lle mainekysymys, se että tämä yhteys on niin selväpiirteinen, sanoo Vesa. Suomessa toinen taho, joka on kiinnostunut on AY liike, ja se tietää juuri sen että matalan tuottavuuden maahanmuutto Suomessa toimii AY liikkeen jäsenten etua vastaan, koska nämä ryhmät kilpailevat keskenään. Tietysti joillakin työpaikoilla voi olla tällaista komplementaarisuutta, että kaiken tyyppistä työvoimaa tarvitaan. Mutta jos samoista työpaikoista puhutaan, niin maahanmuutto kilpailee monilla aloilla, ja syrjäyttää suomalaista työvoimaa, ja myöskin alentaa sitä ansiotasoa mitä AY liikkeen jäsenistö saa Nämä kaksi selvää ryhmää, ja kolmas ryhmä on sitten poliittiset puolueet. koska kyllä taloustieteessä on oivallettu ja julkaistu tutkimuksia siitä miten maahanmuuttajat poliittisessa järjestelmässä, mikä niiden rooli on ja mitä puolueita ne äänestävät. Israelilainen Professori Arj Hilman julkaisu muutama vuosi sitten tästä tutkimuksen, jossa hän suoraan kysyi ”minkälaisia ovat maahanmuuttajat tulevina vuosina äänestäjinä”. Ja tämä nostaa tämän kysymyksen aivan uudelle tasolle, pois taloudesta tälle poliittiselle tasolle Eli nämä kolme ryhmää tässä näin äkkiseltään näkyvät.
14:30 Keijo; Yrityksille siis hyvää maahanmuutto on sen takia että matalatuottoinen työvoima painaa käytännössä palkkoja alas, eli sama työ saadaan tehtyä nyt halvemmalla, eli kilpailu alentaa palkkoja.
Eläkejärjestelmästä haluaisin, sinä et sitä itse nostanut tässä esiin.
Vesa: en, mutta käydään läpi kun ehditään.
Keijo; eli kun meille tulee koko-ajan lisää eläkemaksuja maksavia, eli kun joku on töissä tunninkin viikossa ja hän maksaa eläkemaksuja, niin se on eläkejärjestelmän kannalta hyvä, koska ei sieltä eläkejärjestelmästä makseta sosiaaliturvaa, mikä maksetaan taas valtion kassasata. Tämmöinen ihminen tekemällä tunnin töitä viikossa elää siis pääosin sosiaaliturvalla, saa toki pikkuisen palkkaa, josta osa menee sinne eläkejärjestelmään. Tämähän ei kokonaisuuden kannalta ole hyvä, mutta eläkejärjestelmän kannalta se on hyvä.
Vesa jatkaa; Minusta on tärkeää että nostat juuri tuon eläkejärjestelmä kysymyksen. Tässä nyt näkyy se oleellinen asia että maahanmuuttajissa on työllistyviä, jotka maksavat verotuloja julkiselle vallalle. Mutta sitten maahanmuuttajissa on liki puolet työllistymättömiä, jotka ovat taakka julkiselle taloudelle koska ne eivät kerrytä vero-pottia, mitä yhteiskunta tarvitsee huolehtiakseen vastuistaan. Ja tämä on sillä tavalla tärkeää, että näissä maissa, joissa on tehty nämä kokonaisvaltaiset elinkaari laskelmat, otetaan Saksa Hollanti esimerkkeinä, ja Ruotsi, Iso-Britannia ja Tanska, kaikki nämä ovat maita, joissa laskelmat osoittavat, se netto-kustannus on silti olemassa. Eli se työllistyvä väki kuitenkin tuottaa sen verran vähemmän niitä tarvittavia verotuloja, kuin mitä se työllistymätön käyttää sosiaalisia palveluita ja -tulonsiirtoja. Tästä tulee se suuri kustannuserä näiden maiden julkiselle sektorille.

VAIKUTUS ELÄKE JÄRJESTELMÄÄN
17:20 Vesa jatkaa; Eläkkeiden osalta, todellakin jos ihminen on työ-elämässä, hän maksaa työeläke-maksua, jolla kerrytetään hänen eläketurvaansa. ja hän sitten eläköidyttyään saa työeläke-järjestelmän kautta työeläkettä. Tältä osin työperäinen maahanmuutto on ehdottomasti kannatettavaa, ehdottomasti. Mutta sitten on se toinen osa, joka ei kerrytä tätä eläketurvaa. Huomattavaa on että myös maahanmuuttajat eläköityvät ja ikääntyvät aivan samalla tavalla kuin tämä suomalainen väestö. Niille joudutaan järjestämään tämä eläketurva, ja sehän tulee sitten julkisista varoista kyllä, kansaneläkkeet ja takuueläkkeet, ja näin. Ja tämän päälle täytyy mainita, että ei pelkästään eläkkeet, mutta myöskin tämä hoiva, kun suomalainen ja maahanmuuttaja väestö kumpikin ikääntyessään tarvitsevat hoivapalvelut. Jos kattamattomat eläkevastuut ovat satoja miljardeja euroa, niin kattamattomat hoiva lupaukset ovat varmaankin kaksikertainen yhteensä. Se on niin suuri se hoivan tarve. Ja sitten ihmisen elinikä pidentyy ja hoiva palveluja tarvitaan.
Sellaiset tutkimukset, joissa ei oteta huomioon tätä vanhuuden vaiheeseen liittyvää rasitetta julkiselle sektorille, niin tällaiset tutkimukset ovat tietyllä tavalla arvottomia. Viittaan siis tähän (AMK) Ammattikorkeakoulussa äskettäin julkaistuun tutkimukseen.

AMK JULKAISU jossa ei laskettu elinkaarikustannusta
19:20 Keijo; jospa Vesa kerrot tuosta tarkemmin.
Vesa: Olen tässä korostanut sitä, että näitä laskelmia, joita tehdään maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen ei voi tehdä yhden vuoden perusteella. Ne pitää tehdä sukupolvi-tutkimuksena, jolloin käydään läpi maahanmuuttajan ja kantaväestön koko elinkaari, lapsuus, työelämä ja vanhuus, nämä pitää käydä läpi näin. Ja siitä on saatu nämä dramaattiset tulokset, ja toivon että saan hetken päästä niistä kertoa. Eli Ammattikorkeakoulu julkaisi viikko pari sitten tutkimuksen, joka sitten uutisoitiin, niin että ”maahanmuuttajat ovat hyödyllisempiä Suomen taloudelle kuin suomalainen kantaväestö. Ne maksavat enemmän verotulo ja käyttävät vähemmän sosiaalipalveluja”. No nyt jos sitten teemme elinkaari tutkimukset, mitä olen tässä peräänkuuluttanut, ja jota kansainvälinen tutkimustraditiopainottaa että niin se pitää tehdä. Ja Ammattikorkeakoulun raportti ei näitä lainkaan sisällä. Se on yhden vuoden raportti. Siinä on kaksi aktivistia, jotka ovat mukana. Toinen on Tilastokeskuksesta eläköitynyt maisteri-tason tutkija, ja toinen on toki Dosentti, mutta kummallakaan ei ole talosutieteen koulutusta. Ja tämä menee tämä raportti metsään tästä syystä. Anteeksi että käytän näin voimakasta kieltä.

MAAHANMUUTTO POLITIIKKA
21:00 Keijo; Ei mitään😊. Ehkä tässä voisi kysyä se kysymys, jonka jokaisen suomalaisen pitäisi vaatia vastaus. Jos me tarkastelemme kokonaisuutena tämänhetkistä maahanmuuttopolitiikkaa, mihin kuuluu siis kaikki erilaiset maahan muutot, eli työperäinen ja humanitaarinen. Onko tämä nykyinen maahanmuutto elinkaarikustannuksella laskettuna netto-positiivista vaiko netto-negatiivista?
Vesa: Suomessa on vain kahdesta maasta tulleille tehty tämä laskelma. Irakilaisista ja Somalilaisista. Viidessä kuudessa maassa missä nämä on tehty, vastaus on täysin selvä; Nykyisenkaltainen maahanmuutto Eurooppaan, se on nettovaikutukseltaan netto-negatiivinen. Hollannin laskelmat yksi maahanmuuttaja elinkaaren aikajanalla diskonttaus menetelmää käyttäen, julkiselle taloudelle netto kustannus on 800 000 euroa, ja samanlainen tulos on myös suomessa tehdyissä laskelmissa. Sama pätee Tanskaan ja Saksaan. Hollannin tappio maahanmuutosta noin 15 vuoden aikana on 400 miljardia euroa, Hollannin tutkimuksen mukaan. Huomioon otetaan nyt kaikki maahanmuuttajat, ja mukana on myös ne, jotka tuottavat vero-tuloja, eli netto-kustannus.

NETTO KUSTANNUS ELINKAARI LASKELMAT
24:27 ja kun otetaan huomioon ne ”tulevat” vuodet, niihin liittyvät verotulot, ja sosiaali-turva, siitä Vesa kirjassaan on laittanut Saksan tutkimuksen luvut, Hollannin tutkimus oli taaksepäin. Saksan tutkimus elinkaari tutkimuksena, Nykyisen kaltaisella maahanmuutolla Saksaan kohdistuu, joka on 5 800 mrd. euroa, se on netto nykyarvo laskelma sekä verotuloja tuottavat ja jotka eivät tuota. Se on 20 kertaa suomen Bruttokansantuotteen verran, joka on 290 Mrd.
27:43 kuinka paljon perheenyhdistämisen kautta tulee maahanmuuttoa Suomeen ja muualle Eurooppaan. EU tasolta, taustoitetaan Maahanmuuttajaa (MHM) luonne ja määrä. Reilu miljoona tulee vuosittain turvapaikan hakijoina., ei työperäisiä tässä joukossa. (Geneve 1951) sopimus- jokaisella on oikeus maahan tullessaan tai päästessään esittää turvapaikka anomus. Ja se joudutaan käsittelemään, ja silloin puolet todetaan aiheettomiksi. He tulevat Eurooppaan muista syistä, ja heillä ei ole suojan tarvetta, mutta vain 18 % saadaan palautettua. Tämä järjestelmä luotiin Neuvostoliiton toisinajattelijoita varten
31:05 Keijo: Mistä syystä sitten Eurooppaan tullaan?
Vesa jatkaa: kesällä 2026 julkaistiin Münchenin Yliopiston tutkimuslaitoksen IFO; n sarjassa Tanskalaisen Professorin Torben Andersenin analyysiraportti maahanmuutosta Eurooppaan; tämä raportti käsittelee miten EU sosiaaliturva muodostaa maahanmuutto-magneetin. Tullaan sosiaaliturvan vuoksi Eurooppaan. Taloustieteessä pystytään mittaamaan ja testaamaan erityisiä vaikutuksia. Toinen Tanskalainen Professori Henrik Cleven kollegoineen teki Tanskan maahanmuuttopolitiikan vaikutuksista tutkimuksen, joka julkaistiin alan parhaassa taloustieteellisessä lehdessä. Kun Tanska kiristi maahanmuuttopolitiikkaa-sosiaaliturvan ehtoja, ja MHM (maahanmuuton) määrä väheni, ja kun se löysäsi sitä myöhemmin se nousi. Pystyttiin mittaamaan miten MH reagoivat

KOTOUTTAMISESTA
33:25 Vesa kertoo lukeneensa juuri erään entisen AMK opettajan kokemuksista; MHM kouluttajien antama koulutus ei ole vaikuttanut; siitä koulutuksesta ei ole ollut hyötyä, yritykset eivät työllistä heitä. Yrityksillä tuntuu olevan vahva tarve työllistää matalan tuottavuuden- ja siksi matalan kustannuksen työvoimaa. Hän mainitsi siivoojat, hoitotehtävissä olevat ja ravintola työntekijät. Tämä oli siis erään lausunto. Satuin kuuleman kuinka tehokasta tämä koulutus on tullut. Kielen osaaminen, se on ollut hyödyksi, verraten siihen ette olisi tehty tällaista kielen koulutusta. Vesa sanoo kysyneensä itseltään, paljonko tuo on sitten maksanut julkisen sektorin kustannuksia, mutta jos puhutaan sen olleen hyödyksi. ”paljonko on hyöty”, pitäisikö samalla kertoa mikä on hyöty -kustannusanalyysi. Vesa muistelee kirjassaan olevan MHM (maahanmuuton) tulkkipalvelut 35 milj. muistinsa mukaan, eli lääkärissä työvoimatoimistossa oikeudessa jne.
37:54 USA poikkeaa maahanmuutto-politiikaltaan Euroopasta radikaalisti, ja viittaa Milton Friedmanin ajatuksiin eräästä esitelmästään ”se mitä Yhdysvallat tarvitsee, on laiton maahanmuutto”. Eli laittomasti maahan tulevat joutuvat menemään töihin koska heille ei makseta sosiaaliturvaa. EU alueella kaikki maahan tulevat saavat tämän sosiaaliturvan. Eli työ-painetta Euroopassa ei ole. Kuten maahanmuutto-magneettina toimiva Eurooppa. Mitkä sopimukset velvoittavat suomea näissä maahanmuuton ja sosiaaliturvan asioissa; Suomi toteuttaa EU: ta sitovia sopimuksia. Poikkeus oli itärajan sulkeminen, ja Suoman koko valtio-oppinut juristikunta vastusti tuota rajan sulkemista, mikä Vesan mielestä oli epäisänmaallista toimintaa. On vaikea tehdä poikkeuksia sosiaali- turvaan poikkeuksia. Tanska on poikennut, Sosiaali- demokraattien johdolla, ja siellä äänenpainot ovat aika tiukkoja. Unkari on toinen EU-maahanmuutto politiikasta irtaantunut maa. ja Vesa tuntee sille ymmärrystä (muulle Unkarin poliittiselle linjalle hän ei anna ymmärrystään). Sitten on myös Puola, joka on kolmas maa, jolla on itsenäinen maahanmuutto politiikka, se ei ota Lähi-Idän asukkaita maahan, ja suojaa tätä raja-aidalla. EU on hampaaton poliittisten valtasuhteiden vuoksi. Saksa on ottamassa itsenäisiä askelia. Se päätti kesällä 2026 pysäyttää turvapakan hakijoiden tulon omalle maalleen. (Tämä kuvasta Vesan mukaan sitä pelkoa mihin Eurooppa on tässä ajautumassa.)
43:44 Keijo toteaa että politiikalla ei enää voida asiasta päättää, kun nämä ”sopimukset” ovat ottaneet vallan, ja siitä huolimatta nämä kolme esimerkkimaata ovat kyenneet sen tekemään. Vesa haluaa hiukan tuohon kommentoida.
Vesa jatkaa; Tässä vastakkain on ensinnäkin oikeus- ja tarve käydä poliittista keskustelua ongelmista ja pyrkiä hakemaan niihin ratkaisua. Toinen osapuoli on juristikunta, joka hamuaa sitä omaa puhe-oikeuttaan ja -vallankäyttöään, vetoamalla kaikkiin näihin sopimuksiin. Ja pyrkii tällä tavalla keskeyttämään kansallisen keskustelun yhteiskunnallisista asioita, eli siirtämään valtaa poliittiselta järjestelmältä, Suomessa Eduskunnalta, itselleen, ja pyrkii siirtämään maailmankuvaa juristipainotteiseen näkökulmaan.


RIKOLLISUUS-TILASTOT JA LIEVEILMIÖT
45:38 Rikollisuus tilasto, Vesan kirjassa (työperäinen MHM ja rikollisuus) tilastot ja lieveilmiöt. Vesa kertoo katsoneen näitä tilastoja kun ne ovat kohdalle osuneet. Konkreettisimpana lähteenä on tämä Ruotsissa jokunen vuosi sitten julkaistu MHM vaikutuksista hyvinvointi yhteiskuntaan. Sen laati Chicagon Yliopiston tohtori (viittaa Ph.D Tino Sanandaji ” Mass Challenge
The Socioeconomic Impact of Migration to a Scandinavian Welfare State ” kirjaan) , joka on itse myös maahanmuuttaja Iranista, ja on taloustieteellisen koulutuksen saanut, ja kirjoitti tällaisen kirjan, ja teki laajan katsauksen alan tutkimuksiin Ruotsissa (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/vesa-kanniainen/maahanmuuton-ongelmista-euroopassa-mita-6-maan-aineistot-kertovat-osa-2/ ). Ja näissä, olen sieltä poiminut näitä rikollis-lukuja; ryöstöt, pahoinpitelyt, ja raiskaukset. Ja jos sitten verrataan MHM tekemiä rikoksia kanta-väestön tekemiin rikoksiin, se on noin kaksinkertainen, jopa enemmänkin, näissä mainituissa rikoslajeissa. Sama koskee Tanskaa, olen sieltä nähnyt, mutta nämä tilastot ovat kansallisuus perusteisia, mistä maasta ollaan lähtöisin; Syyria Somalia, Nämä ovat siellä kärki maita, ja Irak. Lähi-idän väki. Miten se jakautuu työllistyneeseen ja turvapaikan hakijoihin, tästä ei Vesalla ole tietoa. Keijo ottaa näkemyksenään ajatuksen pöydälle työllistyvien paremmasta asemasta kun tämä heikoin osa, joka ei työllisty on helposti se rikoksiin syyllistyvä osa.
Vesa kompaa ja ottaa esimerkin Saksan havaintoja, jossa Angela Merkelin aikana tuli huomattava määrä Syyriasta paenneita kansalaisia. Saksan kaduilla on tänä päivänä ilmeisen levotonta, nimenomaan suurkaupungeissa. Vesa muistelee että viime vuonna Saksassa veitsi-hyökkäyksiä oli 29.000 kappaletta. Saksassa myöskin on tapahtunut sitä että autolla ajetaan väkijoukkoon. Ja kaikki nämä tekijät ovat Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta. Joulutoreilla on ollut tarve varautua ettei autolla päästä tekemään tällaista. Vesa on nähnyt videon kun Lähi-Idän MHM parveilevat Saksalaisen Joulu–kadun lävitse, Tehdään eri-uskontojen varjolla väkivaltaa.
51:11 Keijo; Vesan kirjassa on otsikko; miten ratkaistaan MHM ongelma Euroopassa?
Vesa vastaa omasta ajattelustaan, tuo palautusjärjestelmä pitäisi saada toimimaan. Heidät pitäisi pystyä palauttamaan. EU poliitikot ovat tätä tavoittelemassa. Ruotsi maksaa Somalialle, joka vastaanottaa nämä henkilöt sinne. Ne veneet, jotka tuovat MHM. Ne veneet on takavarikoitava. Nyt ne palautetaan ja taas tulee, uusis lasti. Jokainen tulija maksaa rikollisliigalle, joka saa huomattavat ansiot tästä. Yksi tapa on tehty Turkin kanssa, se majoittaa Syyrialaiset, ja saa maksun tästä. Rahalla asioita saadaan aikaan. Sosiaaliturvan rajoittaminen porrastaen sin mukaan onko kantaväestö- tai MHM. En kuitenkaan usko että poliittinen järjestelmä ei sallis tällaista. Keijo lisää että nämä juristit, ja Vesa komppaa, ”niinpä, niin. Kanadalla on Pisteytysjärjestelmä, siitä miten he tulevat työ-elämässä pärjäämään, ja tämä ei ole EU: ssa edennyt. Osmo Soininvaara on kollegansa kanssa miettinyt tätä.

HUMANITAARINEN MAAHANMUUTTO
55:44 Keijo: Humanitäärinen MHM? Lähtömaan kulttuuri on ongelmallinen? Vai onko EU sosiaali-turva se, joka turvaa sosiaaliturvan käytännössä kaikille, ja tämän vuoksi heitä tulee maahana.
Vesa: Vesa jatkaa sanomalla että kyse on molemmista. Tässä on käsitelty Eurooppa politiikan MHM politiikan rajoituksia, ja tietyllä tavalla epäonnistumista, mutta nämä kulttuuri-erot saattavat olla enemmän ongelmallisia, merkittävämpiä, eli Eurooppaan tulee eri puolelta maailmaa työllistymään Kaukoidästä, muista EU ja länsimaista, latinalaisesta Amerikasta ja näiden maiden kanssa ei ole tällaisia kulttuurillisia ongelmia. Oman näkemyksenään Vesa kertoo olevan, että nämä rinnakkaisyhteiskunta-ilmiöt, jotka aiheuttavat EU ongelmat voimistuvina. Siksi se on tuo Lähi-Itä, ja Pohjois-Afrikka, joka on tässä kulttuurillisesti niin kaukana eurooppalaisesta perinteisestä kulttuurista, se on se ongelmien lähde. Tämän voisi mennä myönteisemmin tämä MHM jos tässä suhteessa Eurooppa olisi valikoivampi. Olen aika pessimistini, eli näen EU jäsenmaiden julkisen talouden vajeesta, ja tämä MHM on lisä-rasite julkiselle taloudelle, hyvinvointiyhteiskunnalle, jos se tällaisenaan jatkuu. Tässä on myöskin tämä rinnakkais-todellisuus, ja rinnakkais-yhteiskunnat, jotka ovat muokkaamassa Eurooppaa hyvin toisen näköiseksi. Tämä näkyy kaikissa Suur-kaupungeissa, Berliini on yksi ja Pariisi on yksi, jne. Tämä tulee näkymään Euroopan poliittisessa järjestelmässä. Ne puolueet, jotka tähän kehitykseen haluavat puuttua, niiden kannatus vahvistuu, ja tämä koskee näitä Vesan mielestä tärkeimpiä maita Saksaa ja Ranskaa etenkin. Britanniassa on sama kysymys. Se mikä myös on huolestuttava piirre, on se että juutalaisten asema Euroopassa, ja osana eurooppalaista yhteisöä, se näyttää tietynlaiseen ahdistuksen kohteeksi. Synagogat ja koulut, ja ihmiset kadulla. Euroopalla ei ole kyllä varaa sellaiseen kehitykseen, jossa Juutalaiset joutuvat vainon kohteiksi. Ja kyllä me tiedetään, ketkä sen aikaan saavat, se ei ole ääri-oikeisto tänä päivänä, vaan kyllä se on ilmeisesti tämä Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan väki, joka tässä on aktiivinen.
1:00:06 Keijo; Viimeinen teema, Keijo viitta Vesalta saamaansa sähköpostiin: eli kerroit ettet ole äänestänyt missään vaaleissa, etkä ole poliittisesti sitoutunut. Ja Keijon kielestä tämä on oleellinen lisäys, koska monesti jos joku puhuu MHM vallitsevaa-narratiivia vastaan, niin monesti sanotaan että hän on poliittisesti latautunut (poliittisia motiiveja takana). Muta sinulla ei ole?
Vesa; minulla on pitkä tiedemies-tausta Yhdysvalliosta, Suomesta, kolmessa eurooppalaisessa Yliopistossa. Olen julkaissut yli 60 tieteellistä artikkelia. Minä olen sillä tavalla, vaikka olen kiinnostunut yhteiskunnasta ja taloudesta, olen kuitenkin epä-poliittinen yksilö, minulla ei ole poliittisiin puolueisiin yhteyksiä, enkä ole koskaan äänestänyt poliittisissa vaaleissa, enkä aio äänestää tulevaisuudessakaan. tämä tarkoittaa eduskuntavaaleja ja paikallisvaaleja, mutta presidentin vaaleissa olen äänestänyt, en muuten. Sen verran poliittisiin puolueiesiin on toki yhteyttä, että minua on pyydetty pitämään esitelmiä; kokoomuksen, vihreiden edustajille, perussuomalaisille, ja sosiaalidemokraattien edustajille. Äänestyskoppiin en ole mennyt.
Keijo esittää kiitokset ja myös Spotify.
Hän toteaa luennossaan että matalapalkkainen työperäinen maahanmuutto aiheuttaa keskimäärin 14 000 euron nettokustannuksen per vuosi, julkisen talouden elinkaarella per maahanmuuttaja (aikaleima ~14:20–15:10). Humanitaarinen maahanmuutto on huomattavasti kalliimpaa (600 000–950 000 € elinkaarella)

19:18-21:15AMK tutkimus Maahanmuuttaja ovat hyödyllisempiä kuin kanta-väestö. Mutta jos otetaan mukaan elinkaari kustannus AMK raportti ”maahanmuuttajat ovat hyödyllisempiä suomen taloudelle kuin suomalainen kanta-väestö” ei ota huomioon. Väittävät että he maksavat enemmän verotuloja, ja käyttävät vähemmän sosiaali-palveluja. Se on yhden vuoden raportti TK eläköitynyt, ja toinen dosentti. Kaksi aktivistia mukana tekemässä tätä eikä kummallakaan ole taloustieteen osaamista. Tulisi tehdä sukupolvi tutkimuksena, lapsuus työikä ja vanhuus.
Haettu sivustolta https://www.youtube.com/watch?v=G6WJJWH4jAY