1.17 Rasva kupla puhkeaa- YLE MOT tutkii osa 1/2 Martti Backman

LÄHDEKOKONAISUUS – ELÄINRASVAT JA AIVOHALVAUS (Uffe Ravnskovin viittaamat tutkimukset)

Kun Martti Backmanin MOT-ohjelmat tehtiin syksyllä 2010, Uffe Ravnskovilla oli käytössään useita prospektiivisia kohorttitutkimuksia, jotka käsittelivät ruokavalion rasvan ja aivohalvauksen välistä yhteyttä.Jo tuolloin oli olemassa useita tutkimuksia, joissa ei havaittu tyydyttyneen tai eläinperäisen rasvan lisäävän aivohalvausriskiä. Päinvastoin monissa tutkimuksissa yhteys oli heikko, olematon tai jopa käänteinen. Keskeisimmät vuonna 2010 saatavilla olleet tutkimukset olivat:
Honolulu Heart Program (1985) seurasi japanilaistaustaista väestöä Havaijilla. Tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä ruokavalion rasvan tai kolesterolin saannin ja sydän- tai aivokuolleisuuden välillä.
Linkki tutkimukseen

Gillman et al. (1997, Framingham Heart Study) on yksi vahvimmista yksittäisistä tutkimuksista. Siinä havaittiin, että korkeampi rasvan saanti oli yhteydessä pienempään iskeemisen aivohalvauksen riskiin.
Linkki tutkimukseen

Shanghai Cohort Study (1997) Kiinassa osoitti, että suurempi rasvan saanti ei lisännyt aivohalvausriskiä, ja joissain analyyseissä havaittiin jopa käänteisiä trendejä.
Linkki tutkimukseen

Japanin maaseutukohortti (1997) totesi, että ruokavalion rasvan ja aivohalvauksen välinen yhteys oli heikko tai epäjohdonmukainen eri aivohalvaustyypeissä.
Linkki tutkimukseen

Physicians’ Health Study (He et al. 1998 & 2003) seurasi yli 43 000 amerikkalaista mieslääkäriä. Siinä ei löytynyt yhteyttä eläinrasvan, tyydyttyneen rasvan tai kolesterolin saannin ja aivohalvauksen välillä.
1998 Linkki | 2003 Linkki

Malmö Diet and Cancer Study (2005) Ruotsissa tuki samaa linjaa: eläinperäinen rasva ei lisännyt aivohalvausriskiä.
Linkki tutkimukseen

Uffe Ravnskov viittaa useisiin väestö- ja kohorttitutkimuksiin sekä meta-analyyseihin, joissa eläinrasvan ja aivohalvauksen välinen yhteys ei ole rasvateoriaa tukeva. Alla keskeiset tutkimukset ja niiden tulokset .

1. Gillman et al. – JAMA / Framingham-tyyppinen kohortti https://jamanetwork.com/journals/jama/article-abstract/188345
Pääasiallinen tulos: Tämä oli Framingham Heart Study -aineistoon perustuva prospektiivinen kohorttitutkimus, jossa seurattiin miehiä pitkään.
Keskeisin löydös: Korkeampi rasvan saanti (kokonaisrasva, tyydyttynyt rasva ja kertatyydyttymätön rasva) oli yhteydessä pienempään iskeemisen aivohalvauksen riskiin.
Annos-vastesuhde oli käänteinen: mitä enemmän rasvaa, sitä pienempi riski.
Erityisesti tyydyttyneen ja monityydyttymättömän rasvan saanti näytti suojaavalta.
Vahvuudet: Tunnettu ja laadukas Framingham-aineisto.
Pitkä seuranta-aika.
Hyvä ravinnon saannin arviointi tuon ajan standardeilla.
Tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä.
Heikkoudet: Vain miehiä → tulokset eivät suoraan edusta naisia.
Observaatiotutkimus → ei voi todistaa syy-seuraussuhdetta (mahdollinen confounding).
Tutkimus tehtiin 1980–1990-luvulla, jolloin rasvan saanti ja ruokavaliorakenteet olivat erilaiset kuin nykyään.
Ravnskovin näkökulmasta:
Tämä on Ravnskoville erittäin tärkeä ja usein siteeraama tutkimus, koska: Se on tehty klassikkokohortissa (Framingham).
Se osoittaa selkeän käänteisen yhteyden rasvan saannin ja iskeemisen aivohalvauksen välillä.
Se haastaa virallisen narratiivin, jonka mukaan rasvan (erityisesti tyydyttyneen rasvan) vähentäminen suojaa aivohalvaukselta.

2. Honolulu Heart Program (Havaiji, japanilais-amerikkalaiset) 1985
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/4027493
Pääasiallinen tulos: Tämä on Honolulu Heart Program -tutkimuksen 10-vuotisseurannan analyysi. Tutkimuksessa seurattiin japanilaistaustaista miesväestöä Havaijilla.
Keskeisin löydös: Ruokavalion kokonaisrasvan saanti, tyydyttyneen rasvan saanti eikä kolesterolin saanti ollut yhteydessä lisääntyneeseen sydänkuolleisuuteen tai aivokuolleisuuteen.
Joissain analyyseissä havaittiin jopa käänteinen yhteys (enemmän rasvaa → hieman pienempi kuolleisuus).
Rasvan saanti ei toiminut itsenäisenä riskitekijänä pitkittäisseurannassa.

Shanghai Cohort Study (Kiina) 1997
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/9010508
Pääasiallinen tulos: Tämä oli prospektiivinen kohorttitutkimus Shanghain alueella Kiinassa.
Keskeisin löydös:Suurempi kokonaisrasvan saanti ei lisännyt aivohalvauksen riskiä.
Joissain analyyseissä havaittiin jopa käänteisiä trendejä (eli enemmän rasvaa → hieman pienempi aivohalvausriski).
Tulokset olivat samansuuntaisia sekä miehillä että naisilla, eikä selkeää haitallista yhteyttä havaittu

3. Japanese Rural Cohort (Japanin väestöaineistot) https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/9390770
Keskeisin löydös: Ruokavalion rasvan saannin ja aivohalvauksen välinen yhteys oli heikko tai epäjohdonmukainen.
Eri aivohalvaustyypeissä (iskeeminen vs. verenvuotoinen aivohalvaus) tulokset vaihtelivat, eikä selkeää, johdonmukaista riskiä tai suojaavaa vaikutusta havaittu.
Korkea rasvan saanti ei selkeästi lisännyt eikä vähentänyt aivohalvausriskiä.

4. Physicians’ Health Study (USA) https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/9372533
Pääasiallinen tulos: Tämä on Physicians’ Health Study -tutkimuksen osajulkaisu. Seurattiin yli 43 000 tervettä mieslääkäriä pitkän ajan (keskimäärin 12 vuotta).Keskeisin löydös: Ruokavalion kokonaisrasvan saanti, tyydyttyneen rasvan saanti eikä kolesterolin saanti ollut vahva itsenäinen riskitekijä aivohalvaukselle.
Ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä eri rasvatyyppien ja aivohalvauksen (iskeeminen tai hemorraginen) välillä.
Korkea rasvan saanti ei lisännyt riskiä, eikä matala rasvan saanti suojannut.

Otsikko: Dietary fat intake and risk of stroke in male physicians

He K, Merchant A, Rimm EB, et al. – BMJ 2003 prospektiivinen kohortti https://www.bmj.com/content/327/7427/777
Pääasiallinen tulos:
Tämä oli suuri prospektiivinen kohorttitutkimus (osa Physicians’ Health Study -tutkimusta), jossa seurattiin yli 43 000 tervettä miestä lääkäriä useiden vuosien ajan.
Keskeisin löydös Ravnskovin viittauksessa: Kokonaisrasvan saanti, eläinperäisen rasvan saanti eikä ravinnosta saatava kolesteroli ollut selvästi yhteydessä aivohalvausriskiin.
Ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tyydyttyneen rasvan, monityydyttymättömän rasvan tai kolesterolin ja aivohalvauksen (iskeeminen tai hemorraginen) välillä.

”Dietary saturated fat intake and risk of stroke: Systematic review and dose–response meta-analysis of prospective cohort studies” ZQ Kang et al. 2020 Iso meta-analyysi (14 kohorttia, ~600 000 osallistujaa) https://doi.org/10.1016/j.numecd.2019.09.028
Keskeisin löydös: Korkeampi tyydyttyneen eläinperäisen rasvan (SFA) saanti oli yhteydessä pienempään aivohalvausriskiin.
Annos-vastesuhde: jokainen +10 g/päivä SFA-saantia oli yhteydessä noin 6 % pienempään riskiin.
Vaikutus oli vahvempi joissain alaryhmissä (esim. iskeeminen aivohalvaus).
Tämä on yksi Ravnskovin usein käyttämistä viittauksista, koska se haastaa vallitsevan käsityksen, että tyydyttyneen rasvan vähentäminen suojaa aivohalvaukselta.

Systemaattinen katsaus (useita kohortteja) https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26979840
Keskeisin löydös: Korkeampi tyydyttyneen eläinperäisen rasvan (SFA) saanti oli yhteydessä pienempään aivohalvausriskiin (inversely associated).
Riski laski sekä aivohalvauksen sairastumisen että kuolleisuuden osalta.
Vaikutus vaihteli jonkin verran rodun, sukupuolen ja BMI:n mukaan, mutta kokonaisuudessaan yhteys oli suojaava, ei riskiä lisäävä.

Tulosta tämän osion ohjeet

00:11 Kaksi aamiaista- kaksi käsitystä terveellisestä ruuasta (toisessa munakasta ja pekonia pannulla. ja toinen syö mysliä)
Oili Ikävalko: ”mysli ja nämä pähkinät ja piimä. minä oon vaan tottunut tällaiseen. No talvella keitän kyllä kaurapuuroa. Olen lopettanut jo 30 vuotta sitten kaiken lihan syömisen, myöskin kanan. Kala on ainut mitä syön.”
Toinen aamupala tapa tapa ruotsinkielellä Uffe Rannskov lääketieteen ja filosofian tohtori, Lund Ruotsi:” miksihän tämä munakas ja pekoni olisi vaarallista, sehän on sairas ajatus?
Suomalainen mysli aamiainen Oili Ikävalko: Kaikkia maitotuotteita syön, mutta tietysti rasvattomana
Ruotsalainen aamiainen pekonilla ja munilla Uffe Ravnskov: Nämä eivät todellakaan nostaa kolesterolia, kun syöt kolesterolia- eli eläinperäistä rasvaa, se ei nosta veren kolesterolituotantoa (sanotaan virheellisesti kolesteroliksi). Jos syöt liian vähän eläinperäistä rasvaa se nostaa verenkolesterolituotantoa.
01:38 Martti Backman MOT: Rasvainen kupla. Ruotsalainen lääketieteen tutkija Uffe Ranskov on sitä mieltä että kaikki mitä meille on kerrottu ravinnon rasvoista ja kolesterolista on väärin. Hänen mielestään niin sanottu tyydyttynyt rasva, eli voi, maito ja muut eläinperäiset rasvat ovat terveellistä ravintoa ihmiselle.
Suomalainen aamiainen Oili Ikävalko puolestaan on tottunut noudattaman annettuja ravintosuosituksia tunnontarkasti, välttämällä rasvoja ja lihaa, ja syömällä lähinnä yksikertaista kasvisruoka.
02:16 (THL pääportti kuvassa). Martti jatkaa: Terveyden ja hyvinvointilaitoksen pääjohtaja professori Pekka Puska nousi kansainväliseen maineeseen johtamansa Pohjos-Karjala -projektin myötä. Projekti muutti suomalaisen ruokapöydän -70 luvulta lähtien: Voi, kerma ja läski pois, margariinit, kasvi siemen-öljyt, vihannekset ja vilja tilalle.
Pohjois-Karjalassa tehtyjen tutkimusten katsottiin todistavan että rasvainen ruoka aiheuttaa sydän ja verisuonisairauksia. sekä kuolemia
02:52 Pekka Puska: Kyllä sillä on huomattava haitallinen vaikutus, ja se perustuu nimenomaan veren pahanlaatuiseen kolesteroliin, ja hyvin keskeiseen rooliin verisuonten ahtautumisessa.
Martti: Pekka Puska ei ole tämän näkemyksensä kanssa yksin. Päinvastoin suuri joukko sydän ja verisuoni tutkimuksen piirissä olevista johtavista asiantuntijoista on hänen kanssaan sama mieltä.
03:18 Martti jatkaa: Mutta yksimielisyys on alkanut rakoilla. Yhä useampi lääkäri on alkanut epäillä rasva-opin perusteita. Heistä ensimmäisiä oli Uffe Ravnskov
Uffe: Kaikki muka näkevät että jos syö liian paljon eläinperäistä rasvaa silloin saa sydän sairauksia jam aivohalvauksia, mutta tuolle väitteelle ei ole mitään tieteellisiä perusteita jotka osoittaisivat tällaista yhteyttä. Korostan myös että tilanne on itse asiassa juuri päinvastoin. On 7-8 tutkimusta jotka osoittavat että ihmiset jotka saavat aivohalvauksen, he ovat syöneet juuri vähemmän eläinperäisiä rasvoja.
04:00 Martti: On todellakin vaikea viitata sellaisin tutkimukseen joka vastaan sanomattomasti osoittaisi rasvaisen ruuan ja sydäntautien yhteyden, eikä professori edes yritä sitä. Sen sijan hän tuo esiin näytelmän pahan pojan, eli kolesterolin, jonka uskotaan toimivan jotenkin välittäjänä rasvaisen ruuan ja sairastumisen välillä
04:22 Pekka Puska: Tiukoissa lääkekokeissa, kun on alennettu kolesterolia, niin sydäntautiluvut vähenevät, eli mä pidän tätä kyllä äärimmäisen vahvana . Ja sitten taas että ruokavalio vaikuttaa tiettyjen perintötekijöiden ohella aivan olennaisesti veren kolesterolitasoon. Sekin on voitu osoittaa niin tiukasti kun voidaan, hyvin tiukoissa laboratoriotason tutkimuksissa eri puolilla maailmaa. ja aina sillä tavalla että tyydyttynyt rasva nostaa veren kolesterolia, ja tyydyttymätön, nimenomaan monityydyttymätön (PUFA) laskee kolesterolia. Ja sen vuoksi se olennainen suositus on tosiaan siirtyä näistä kovista tyydyttyneistä rasvoista, kasvi- ja kala-öljyihin.
05:05 Martti: Eläinperäisten rasvojen ja verenkolesterolin tason on tosiaankin voitu osoittaa yhteys laboratorio-kokeissa. Mutta entä elävässä elämässä?
Edessä on Iniön pieni kunta-saaristo merellä. Turun yliopiston tutkijat vertasivat Iniöläisten ruokatottumuksia Pohjois-Karjalan sekä Turun ja porin seudun ihmisiin; Paljastui että Iniöläiset olivat omaksuneet parhaiten ravitsemusvalistuksen opit. He söivät voita vain puolet siitä mitä muiden alueiden ihmiset, ja margariinia kaksi kertaa enemmän kuin vertailualueilla. Lisäksi Iniöläiset joivat mieluummin kevyt- kuin täysmaitoa.
05:57 Martti jatkaa: Rasva teorian mukaan heidän kolesteroli arvonsa olisi pitänyt olla selvästi alemmalla tasolla kuin tutkittujen muiden suomalaisten. Mutta mittauksen tulos oli päivastainen: Iniön miesten kolesteroli arvo oli keskimäärin 7,3 mmol /L , muualla Suomessa 6,2 mmol /L. (suositus tuolloin alle 5 mmol / l). Naisilla ero oli vieläkin suurempi
06:20 Martti jatkaa: Jos edelleen uskomme rasva teoriaa, niin tästä korkeasta kolesterolitasosta olisi pitänyt seurata että Iniöläisiä kuolee muita suomalaisia mitattuja enemmän. Mutta tässä tulee toinen yllätys: Iniöläisten kuolleisuus olikin muuta suomea alempi.
Myös Oili Ikävalko todistaa omalta osaltaan että ruuan rasvalla ja kolesterolilla ei ole yhteyttä. hän on välttänyt uskollisesti eläinperäisten rasvojen nauttimista, ja syönyt kevyesti, mutta silti hänen kolesterolinsa oli varsin korkea 7,8 mmol / L.
06:56 Martti jatkaa: Rasva teoria ei toteutunut miltään osin, ainakaan pienessä Iniössä. Entä sitten muualla maailmassa.?
Pekka Puska: kyllähän klassiset tutkimukset, Seitsemänmaan tutkimuksesta alkaen lähti juuri siitä että ne maat joissa on paljon tyydyttynyttä rasvaa, tai vähän tyydyttynyttä rasvaa, niissä on paljon sepelvaltimo tautia, ja taas toisinpäin.
ANSEL KEYS – SEITSEMÄN MAAN TUTKIMUS
07:21 Martti: Vihdoinkin tutkimuksen nimi. Tarkastelkaamme siis seitsemänmaan tutkimusta. Amerikkalainen Ansel Keys valitsi tutkimukseensa seitsemän (7) maata niiden asukkaiden kolesteroliarvoja verrattiin sydänkohtausten määrään. Havaittiin että siellä missä kolesteroli oli korkealla, siellä oli myös paljon sydäninfarkteja, ja päinvastoin. Suomi sijoittui sekä kolesteroli arvoissa että sydänkuolemissa aivan kärkeen. Alhaisen kolesterolin japanilaiset sairastivat myös vähiten sydäntautia. ”Katsokaa Japania ja Suomea” tutkimuksen tulosta julistettiin. Vertailun tulos näytti todistavan vastaan sanomattomasti että kolesteroli tappaa.
08:11 Martti jatkaa: Kohdemaiden sisällä sydänkohtauksilla ei kuitenkaan näyttänyt olevan mitään tekemistä kolesterolin kanssa.
Tohtori Keys korosti että sepelvaltimotautia oli viis kertaa (5x) Suomessa kuin Japanissa, erilaisen ruokavalion vuoksi, mutta hänen ei esittänyt miksi tautia oli viisi kertaa (5x) enemmän itä- kuin länsi Suomessa, vaikka syöty ruoka ja kolesteroli arvot olivat melko saman laiset. Myös muiden maiden eri alueilla oli suuria eroja sydänkuolleisuudessa, vaikka kolesteroli arvot olivat lähellä toisiaan.
Kreikan Korfulla asuvat kuolivat 10 kerta useammin sydänkohtauksiin kuin naapurisaaren Kreetan asukkaat, vaikka heidän kolesterolitasonsa oli matalampi. Jos rasva teoria pitäisi paikkaansa, korkean kolesterolin ja sydänkuolemien yhteyden pitäisi olla johdonmukaisesti saman suuntainen.
08:59 Martti jatkaa: Uffe Ravnskovin Seitsemän maan tutkimuksen aineistoista laatimasta kaaviosta näkyy että yhteys sydänkuolemien ja kolesterolin välillä katoaa lopullisesti jos pohjoiskarjalan piste peitetään. On kuin havaintopisteet olisi ammuttu haulikolla
Mikä sitten aiheutti eron Pohjois- Karjalan ja ja Länsi Suomen sydänkuolleisuuteen, ellei ruoka? ” Pohjos-Karjalaisten on sanottu kärsivän tulevaisuus shokista. Tähän taudinkuvaan kuuluvat ahdistuneisuus, alakuloisuus, ja tylsistyminen”
Martti: Pohjois- Karjala oli -60 ja -70 luvuilla voimakkaan rakennemuutoksen korissa. Työttömyys ja muuttoliike kaupunkeihin sekä Ruotsiin oli suurta. Sosiaaliset verkostot murenivat.
09:46 Uffe: Stressi ja suru, ne todellakin voivat stimuloida tällaisia sydän kuolemia.
Martti: Kuuluisia seitsemänmaan tutkimuksen 25-vuotis seuranta raportissa oli ravintorasvojen tarkastelu sydänkuolemien syynä jäänyt jo taka-alalle, yksinkertaisesti siksi ettei rasvoilla ollut vaikutusta.
10:15 Martti jatkaa: Pekka Puskan johtaman Pohjosi-Karjala projektin katsottiin todistavan Suomessa että huonot elintavat, ennen muuta rasvainen ravinto aiheuttivat Pohjois-Karjalan sydäntauti kuolleisuuden (kuvassa näkyy tupakoivia miehiä -60 luvulta).
Ongelmaan tartuttiin kulutusta.
Pekka Puska: kaikki meni niin kuin toivottiin, ruokavalio on muuttunut, kolesteroli taso laskenut, ja siis sydäntauti kuolleisuus 0on vähentynyt enemmän kuin olisin voinut uskoa. Silloin kun me nuorena hudina lähdettiin Pohjois-Karjala projektiin sydäntauteja torjumaan.
10:50 Martti: (katso kuvaaja sydänkuolemien kehitys) Sydänkuolemien ripeä väheneminen näytti todellakin todistavan oikeaksi tutkijoiden oletuksen voin ja läskin tappavasta roolista. Mutta mitä ei osattu odottaa, että sydänkohtaukset vähenivät vieläkin enemmän vertailualueilla. Kuopiossa, jossa syötiin voita läskiä kuten ennekin. Itse asiassa sydänkuolleisuus väheni kaikkialla Suomessa samaa tahtia, ilman erityistä kampanjointia. Kuvaajasta näkyy että sydänkuolemien väheneminen alkoi jo pari vuotta ennen Pohjois-Karjala projektin alkua
Pekka Puska: Minulla ei ainakaan ole mitään epäilystä siitä, etteikö se valtaosaltaan johtuisi että koko maassa on
tapahtunut Pohjois-Karjala projektin mukaisia muutoksia ruokavaliossa, tupakoinnissa. Totta kai tässä on valtava vyyhti, ja on erittäin vaikea erottaa siten näitä komponentteja toisistaan.
11:45 Martti: Puska uskoo että noin puolet sydänkuolleisuuden laskusta aiheutuisi ravinnon rasvaisuuden vähenemisestä.
Tutkimus ryhmässä mukana olleen, ja eri osatekijöiden merkitystä selvittäneen tohtori Jukka Salosen käsitys on toinen.
Jukka T. Salonen lääketieteen tohtori, tutkija: Tuo aika huomattava tupakoinnin väheneminen joka tapahtui Pohjois-Karjalassa 70-ja 80-luvulla oli tärkein tekijä. Tupakka selitti muistaakseni yli puolet tuosta tilastollisessa analyysissä, yli puolet tuosta sepelvaltimotaudin vähenemisestä.
12:16 Martti: Jukka Salonen sanoutukin irti Pohjois-Karjala projektin tuloksista vedetyistä yksioikoisista johtopäätöksistä arvovaltaisessa lääketieteen lehdessä Lancetissa, siinä julkaistussa kirjoituksessaan.
Jukka T. Salonen: Projektin johtaja, ja monet tutkijat liioitteli, ja antoi liian yksiselitteisen myönteisen kuvan siitä että tämä pohjoiskarjalaprojektissa toteutettu ohjelma johti sepelvaltimotaudin laskuun Pohjois-Karjalassa, ja myöhemmin myös muualla Suomessa. Minusta tätä ei yksiselitteisesti koskaan pystytty osoittamaan.
12:48 Pekka Puska: Hän lähetti tiettyjä huomautuksia kirjoitukseen, jossa hän on ollut itse sitä kirjoittamassa. Kyllä tässä oli tiettyjä eri näkemyksiä yksityiskohdista kyllä.
Jukka T. Salonen: Halusin pitää kiinni kunnon tieteellisistä käytännöstä. Ja en halunnut sotkea terveys politiikkaa tieteellisiin tulkintoihin.
SETTI TUTKIMUS
13:07: Martti: Voimakkaasti Eläinperäisiä rasvoja syyllistäneen terveysvalistuksen on kiusallinen tosiasia, että lujaa todistetta voin ja läskin yhteydestä sydän- ja verisuonitauteihin ei ole olemassa. Pekka Puskan johtaman Terveyden ja Hyvinvoinninlaitoksen (THL) (silloisen kansanterveyslaitoksen ) suuren SETTI-tutkimuksen alkusanoissa 13 vuotta sitten todettiin että ravinto rasvojen ja sepelvaltimotaudin yhteyksiin kohdistuvilla tutkimuksilla ei ole saatu tuloksia jotka kiistattomasti tukisivat klassista hypoteesia (rasva hypoteesi) ruokavalion vaikutuksesta sydämeen.(intake of fatty acids and Risk of Coronary Heart Disease in a cohort of Finish men. The Alpha-Tcopherol, Beta-Carotane Cancer Prevention Study. Pirjo Pietinen et al. (mukana myös Walter Willeltt)
Tältä Pohjalta SETTI tutkijat lähtivät hakemaan tuota yhteyttä, eli osoittamaan voin turmiollisuutta, ja margariinin terveellisyyttä. Ja mitä he löysivät? Pekka Puska: niin , en muista yksityiskohtaa mutta, että niin kuin on monessa tutkimuksessa, ottaa toisessa päässä ihmisten ravinto, siis ei kontrolloiduissa olosuhteessa, vaan isoissa väestö-tutkimuksessa, ja yhdistää se tautiin suoraan, Se on ollut vaikeampi.
14:11 Martti: Ei ihme että Terveyden ja Hyvinvoinninlaitoksessa ei haluta muistella SETTI- tutkimusta. Sehän osoitti että voin syönnillä ei ollut mitään vaikutusta sydänsairauden riskiin, mutta kasvisiemen-öljyillä oli- eli Margariini lisäsi selvästi sydänkuolleisuutta.